Artikkelin lähde Kaleva
Anne Helaakoski, teksti
Jukka-Pekka Moilanen, kuva
Riikka Lehtonen kumauttaa kuvaajan toivomuksesta laivakelloa. Kelloon on kirjoitettu Hailuoto ja vuosiluku 1920.
Parikymppinen Lehtonen on toista kesää yrittäjänä Lumijoen Varjakassa sijaitsevassa Laivakahvila Hailuodossa. Viime joulukuussa restonomiksi valmistuneelle Lehtoselle kesäyrittäjyys on mieluisaa, varsinkin kun on pystynyt työllistämään itsensä omalle alalleen.
Lehtonen kertoo olleensa nuorempana Hailuoto-laivassa kesätöissä palkollisena. Kesätöitä hän haki, koska isosisko oli jo ollut siellä töissä.
- Otin yhteyttä kyläyhdistykseen ja kysyin, olisiko työpaikkaa. Sain pestin, ja kuten nyt näkyy, tykkäsin kovasti.
Viimeisenä kyläyhdistyksen työkesänä Lehtoselle heitettiin, haluaisiko hän yrittäjäksi laivaan. Lehtonen halusi kuitenkin opiskella vielä vuoden ja suorittaa työharjoittelun. Sitten aika oli kypsä astua yrittäjän saappaisiin.
- Suvussa on yrittäjiä. Isällä on maatila, ja sain tukea sitä kautta. Lisäksi koulutukseeni kuului pakollisia yrittäjyyskursseja. Valmiudet olivat siis hyvät.
Jos nuorella riittää intoa ja on visio siitä, mitä haluaa tehdä, Lehtonen kannustaa ehdottomasti ryhtymään yrittäjäksi.
- Olen tykännyt tästä kovasti. Saan tehdä päätökset ja toimia mieleni mukaan. Toki vastuutakin on paljon.
Suomen 4H-liiton Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluejohtaja Maria Isolahti kertoo nuorten kesäyrittäjyyden olleen nousussa viime vuosien aikana.
Kesäyrittäjyys voi olla vaihtoehto, jos kotipaikkakunnalta ei vain löydy töitä. Joillakin taas oma idea on niin vahva, että yrittäjyys kiinnostaa.
Esimerkiksi Oulun kaupunki tukee nuoria yrittäjiä kesätyösetelin arvoisella starttirahalla. Myös 4H:n kautta voi perustaa kesäyrityksen.
- Aloitimme Kuusamossa viime kesänä. 4H koulutti nuoret yrityskurssilla ja he saivat kaupungilta pienen avustussumman kesäsetelirahaa. Kun kesän jälkeen toimitti raportin ja tuloslaskelman, sai lopun kesäsetelirahan, Isolahti kertoo.
Nuorella oli siis takuu, että vaikkei yrityksellä tienaisikaan mitään, saa ainakin kesätyösetelin verran rahaa - ja samalla on työllistänyt itsensä.
Nuorten perustamat kesäyritykset ovat monenlaisia. On pihatyöyrittäjää, siivousta, lastenhoitoa tai lemmikkieläinten hoitopalvelua. Porukalla voidaan myös perustaa vaikka kesäkioski.
- Pyhäjoen keskustassa on ollut monena vuonna nuorten pyörittämä jäätelökioski, Isolahti kertoo.
Joskus kesäyrityksestä voi kehittyä pitemmänkin ajan projekti.
- Esimerkiksi Limingassa kaksi poikaa perusti pihapalveluja tarjoavan kesäyrityksen. Nyt se toimii vuoden ympäri, pojat työllistävät itse itsensä ja saavat siitä opiskelurahat, Isolahti sanoo.
Riikka Lehtonen kehottaa kesäyrittäjäksi haluavaa pohtimaan ensin tarkkaan, mihin on ryhtymässä. Täytyy laskea, kannattaako yritys, ja miettiä, mistä hankkii rahoituksen. Ruokapaikkaa varten täytyy myös hankkia erinäisiä lupia.
- Minun tarvitsi sijoittaa lähinnä raaka-aineisiin, sillä vuokrasin kahvilan kalustettuna. Puuhaa kyllä riittää, on paperihommia ja tukussa käyntiä. Kahden nuoren kesätyöntekijän palkat pitää maksaa, ja olla tavoitettavissa koko ajan.
Lehtonen kertoo miettivänsä kahvilan pitoa kesä kerrallaan, sillä työ on kuitenkin kausiluonteista. Jos nykyisestä kotikaupungista Tampereelta löytyy unelmatyöpaikka, hän harkitsee hankkivansa kokemusta sieltäkin. Ehkä myöhemmin on sitten oman yrityksen vuoro.
Fakta
Kunnat työllistävät nuoria muun muassa puutarha-,
siivous- ja keittiötöihin sekä avustamaan päiväkodeissa ja vanhainkodeissa.
Kuntien jakamilla kesätyöseteleillä nuori voi hakea töitä pienestä tai keskisuuresta yrityksestä, järjestöstä, seurasta tai yhdistyksestä.
Useissa pienissä kunnissa kunnan kesätyöt organisoidaan paikallisen 4H-yhdistyksen kautta. Näin tehdään muun muassa Lumijoella, Vaalassa, Utajärvellä, Pudasjärvellä ja Taivalkoskella.
Seurakunnat tarjoavat perinteisiä kesätöitään, kuten puutarhatöitä hautausmailla, ruohonleikkuuta ja oppaan töitä kirkoissa.
Maatiloilla, puutarhoilla ja
viherrakennus- sekä turkis-
tuotantoyrityksissä on kesätyöpaikkoja.
Maaseudun Työnantajaliitto MTA ry sekä työntekijöiden etujärjestö Puuliitto ovat sopineet kesäharjoitteluohjelmasta koululaisille. Kaksi viikkoa tai kymmenen päivää kestävästä työsuhteesta maksetaan
335 euron
palkka, joka sisältää myös
lomakorvauksen. Myös pitemmästä työsuhteesta voi sopia.
Artikkelin lähde Kaleva