Ilmatilan hillitty valtijatar

Eeva Kauppinen
Oululaislähtöinen Ilona Jäntti valittiin 10-vuotiaan Cirko-festivaalin nimikkotaiteilijaksi. Perjantai-iltana nähtiin hänen uusi teoksensa Namesake Cirko-keskuksessa Suvilahdessa Helsingissä.
Välineinä ovat eri kokoiset renkaat ja rengastrapetsi, joka aikoinaan toi Jäntin sirkustaiteen piirin.
Teos alkaa sillä, että Jäntti pujottaa puisia irtorenkaita käsivarsiinsa, antaa niiden kolista vastakkain ja siirtää sitten jalkoihinsa.
Ennen kuin nousee ilmaan Jäntti lähettää renkaat pyörimään lattialle.
Jokainen teko on loppuun ajateltu ja herkistää miettimään, mikä ajatus takana onkaan.

Jos ei tiedä, että Namesake on kunnianosoitus, hommage, kahdelle naiselle - Jäntin omalle isoäidille sekä putoamisonnettomuudessa traagisesti kuolleelle ilma-akrobaattilegendalle Lilian Leitzelille - teosta lukee varmasti eri tavalla.
Ilona Jäntin esiintyminen on hillittyä, tyyntä ja hallittua. Hän ei kiirehdi tilanteista pois vaan antaa kuvien ja assosiaatioiden syntyä viipyillen.
Ihmeellisellä tavalla yhtä aikaa eteerinen ja vahva Ilona Jäntti tuo jättirenkaalla istuessaan mieleen Michel Tournierin kauniin sadun Pierrot ja yön salaisuudet. Leipuripoika Pierrot kuvataan arkana ja salaperäisenä, yksinäisyyttä rakastavana kaunosieluna, jolle yö on kaunis mysteeri, ei mikään kylmä loukko.
Tämä kauneuden ja kestävän päättäväisyyden lohdullinen häive tuntuu myös Ilona Jäntin Namesakessa. Ikään kuin hänen seurassaan voisi hetkeksi heittää irti kaiken katoavaisuuden ajatuksesta.

Tumman
violetissa shortsiasussa Jäntti lähes häviää näyttämön hämärään. Estradi ei kuitenkaan ole musta aukko, joka imee materiaa puoleensa vaan sinkoaa sen tasaiseen pyörivään liikkeeseen tai hurjaan kieputuksen.
Näyttämö on Jäntin universumi, jossa hän liikkuu ketterän ratkaisukeskeisesti - taito, jota hän varmasti kasvatti ja kehitti kasvihuoneissa Oulussa ja Helsingissä akrobatiaa harjoittaessaan.
Käsiohjelma ei kerro, kenen musiikki Namesakessa soi. Alun piano ja kaikki muukin tukee hienovaraisesti intiimin draaman käänteitä.

Artikkelin lähde Kaleva