Hitin-poikanen ellei useampi

Riitta Taulavuori
Oulu
Kun kevätlukukausi on edennyt loppusuoralle, yhtä jos toistakin Jäälin Laivakankaan yhtenäisperuskoulun yhdeksäsluokkalaista jännittää. Kuten se, onko päässyt juuri siihen lukioon tai ammatilliseen opinahjoon mihin haluaisi. Mutta on ilmassa muutakin jännitystä.
- Saammekohan me tätä esitystä valmiiksi, kun se on vielä niin pahasti levällään, yhdeksäsluokkalainen Inka Kauppinen huokaisee.
Kyse on musiikin valinnaisryhmän musikaalista Sydän paljaana, jonka alkuvaiheista Kalevakin kertoi vuosi sitten.
Noin 20 oppilaan ryhmä osallistui Teoston Biisipumppu-projektiin, ja tavoitteeksi otettiin alusta loppuun - eli sävellyksistä ja käsikirjoituksista esittämiseen saakka - itse tehty musikaali.
Biisipumppu-kummeina oppilailla oli kaksi Teoston valitsemaa hittinikkaria, jotka kävivät projektin alussa Laivakankaan koululla kertomassa omien biisiensä syntyvaiheista.
Mutta siihen se yhteistyö sitten jäi.
- Se vain jotenkin kuivahti kasaan, lähinnä varmaankin pitkien välimatkojen ja aikataulujen yhteensovittamisongelmien vuoksi, musiikin lehtori Miika Saarikoski sanoo.
- Harmillista sinänsä. Olisi tietysti ollut mukavaa, jos yhteistyötä olisi ollut enemmän.
Opettajan kanssa samaa mieltä ovat Inka Kauppinen sekä Wenla Vierimaa, Emma Lumila ja Karita Mikkonen.
Kaikki neljä ovat osallistuneet musikaaliin käsikirjoittajina ja musiikintekijöinä, ja on heillä omat roolinsa myös itse esityksessä.
- Kummit antoivat kyllä tosi hyvää tietoa. Itselle jäi mieleen sellainen neuvo, että pitää vain heti ryhtyä hommiin eikä jäädä odottelemaan, Kauppinen lisää.

Musikaalin koostaminen on jäänyt tälle keväälle. Kappaleita ja käsikirjoitusta on tehty ryhmätöinä, tosin osa kappaleista on yksittäisten oppilaiden tekemiä.
Kolmen vartin esitystä varten oppilaat ovat säveltäneet yhdeksän kappaletta. Tyyliltään ne ovat poppia, reggaeta, räppiä ja balladeja.
"Se on aina samanlaista.
Aluksi oppilaat ovat sitä
mieltä, että ei tämä
valmistu ikinä."
Miika Saarikoski
musiikin lehtori
- Esitys kertoo erilaisuudesta ja sellaisen hyväksymisestä. Päähenkilönä on itsemme ikäinen tyttö, joka muuttaa Pudasjärveltä uuteen paikkaan, Emma Lumila kuvailee musikaalin alkuasetelmia.
- Tytöllä ei ollut entisessä paikassa paljon kavereita. Hän päättää, että uudessa paikassa kaikki muuttuu.

- Olisikohan tämä kymmenes musikaali, jota olemme äidinkielen opettajan Anu Arolan kanssa tekemässä, ja se on aina samanlaista. Aluksi kaikki on ihan levällään, ja oppilaat ovat sitä mieltä, että ei tämä valmistu ikinä, Miika Saarikoski naurahtaa, kun takana on vasta yksi läpimeno.
Saarikoski sanoo yllättyneensä mutta toisaalta myös tienneensä, millaisia säveltäjälahjakkuuksia musikaalia tekevässä ryhmässä on tällä kertaa ollut.
- Olen ylpeä siitä, että he ovat saaneet aikaan oikeita kappaleita, jotka kaikki ovat hyviä. Lisäksi siellä on pari kolme sellaista kappaletta, jotka voisivat olla jopa radiosoitossa.
Saarikosken mukaan noista parista kolmesta aiotaan tehdä vielä kunnon demot ja lähettää ne eteenpäin.
- Ja voisihan ne lähettää myös meidän Biisipumppu-kummeille.
Entä koulun yhdeksäsluokkalaisten seuraava musikaali: tehdäänkö sekin alusta asti itse?
- Tällä hetkellä tuntuu siltä, että sävellyspuolella voitaisiin huilata, eli käytettäisiin valmiita kappaleita. Tai katsotaan nyt, mille taas aletaan, kun kesälomat on vietetty!

Riitta Taulavuori
Pari vuotta sitten alkaneeseen -hankkeeseen osallistui 13 koulua ala- ja yläasteista lukioihin eri puolilta maata. Hankkeella haettiin erilaisia tapoja viedä musiikin luovaa tekemistä eli säveltämistä ja sanoittamista luokkahuoneisiin.
Teoston viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajan Tomi Korhosen mielestä tässä onnistuttiin. Samalla saatiin aineistoa, josta voi olla hyötyä, kun uudet opetussuunnitelmat tulevat voimaan ensi vuonna.
- Opettajilla on tarve saada tietoa ja vinkkejä siitä, miten tuota luovaa tekemistä voidaan luokissa käytänössä toteuttaa.
Tutkija Heidi Partti Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osastolta kokoaa hankkeen kokemukset julkaisuksi, joka voisi toimia esimerkiksi käsikirjana opettajille.
- Aineisto on kerätty ja kirjoitustyö alkanut. Parhaillaan etsitään kirjan kustantajaa, hän kertoo.
Aineistoa kerätessään Partti haastatteli hankkeessa olleita musiikintekijäkummeja sekä koulujen opettajia ja oppilaita. Haastatellut olivat hänen mukaansa pääosin innoissaan ja pitivät saatuja kokemuksia rohkaisevina.

Partin mielestä tämänkaltaisia kummitoimintaa toteutettaessa olisi kuitenkin tärkeää saada mukaan paikallisia musiikintekijöitä.
- Ylipäätään pitää kiinnittää huomiota siihen, että opetussuunnitelman mukaisia asioita pitää pystyä tekemään muuallakin kuin isoissa kaupungeissa ja Etelä-Suomessa.
Biisipumppu-hankkeeseen on tarttunut myös pari pro gradu -tutkielman tekijää Sibelius-Akatemiasta.

Artikkelin lähde Kaleva