Breikillä kiusaamista vastaan

Anna Kilponen
Jokainen kaipaa joskus kannustusta. Esiintyvä taiteilija tarvitsee sitä yltääkseen vieläkin parempaan suoritukseen. Käsien läpytys ja kannustushuudot eivät ehkä sovellu oopperaan, mutta breakdancessa eli breikissä ne ovat jopa suotavia.
Kun käsien rytmikäs läpytys yltyy, Teemu Tuohimaa nousee käsilleen. Siisti temppu!
- Jos kaikki kannustavat toisiaan, meistä tulee rohkeampia, Paula Puumalainen sanoo.
Selvähän se. Heitetään vielä voltti.
Talvikankaan koulun ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat saivat keskiviikkona kokea hieman erilaisen aamunavauksen.
Talvikankaan monitoimitalo on jo 13. koulu, jonne tanssijat Tuohimaa ja Puumalainen ovat tuoneet breikkaavan aamun aloituksensa.

Parivaljakolla on pitkä kokemus breakdancesta ja muista katutansseista. He ovat tanssineet samassa breikkiryhmässä jo vuodesta 1997 asti. Siksi yhteistyökin sujuu luontevasti.
Heidän tanssikasvatusprojektinsa sai kipinän pari vuotta sitten kesällä Hailuodon HaiArt-tapahtumassa.
- Menimme keikalle Hailuodon nuorisoseuralle, ja meiltä kysyttiin, voisimmeko esityksemme lisäksi myös opettaa tanssia. Tunnelma oli lämpöinen: raivasimme tuolit ja tanssimme koko porukka, taidekasvatuspainotteiseksi luokanopettajaksi valmistunut Puumalainen kertoo.
Reissun jälkeen he totesivat, että tanssiopetustuokio toimisi hyvin myös kouluissa. Viime syksystä lähtien he ovat kierrelleet Oulun alueen kouluissa kampanjoiden tanssin keinoin kiusaamista vastaan. Breakdance sopii tarkoitukseen vauhdikkaana lajina, mutta myös sanomansa puolesta.
- Breikissä on lupa olla näyttävästi ylpeä paitsi itsestään, myös omista kavereistaan. Se on syntynyt väkivaltaa vastaan Yhdysvalloissa. Sen avulla nostetaan leuka pystyyn ja hyväksytään toisetkin.
Puumalaisella on ollut myös vastaavia omia projekteja päiväkotilaisille. Hänen ja Tuohimaan haaveissa on, että hyväksymistä, suvaitsevaisuutta ja vuorovaikutteisuutta edistävä tanssikasvatusprojekti saataisiin kaikkien ulottuville päiväkoti-ikäisistä yläkouluihin.
- Tanssi kehollisena taidemuotona on hieno työväline, joka näyttää toimivan. Vaikka vierailumme on pistokeikka, on se silti hyvä kimmoke suvaitsevaisuuteen.

Talvikankaalla Paula Puumalainen kertoo breakdancen historiaa kahden kilpailevan jengin tarinan kautta. Ensin jengit tappelevat, mutta uudenlaisen tanssin keksittyään he kilpailevat, kumpi keksii parhaimmat liikkeet. Tanssi vie mennessään, ja riidat unohtuvat.
- Breikkarit eivät kiusaa toisiaan, eivätkä muita. Tehdään kaikista koululaisista breikkareita, Puumalainen kehottaa.
Ensin laitetaan kädet kainaloon kuin intiaanipäällikkö, ja sanotaan: "Minä olen hyvä." Sitten käännytään vierustoverin puoleen ja kehutaan häntä.
Jalat liikkuvat auki ja ristiin. Vaikka jalat menisivät solmuun, ei haittaa, sillä tässä tanssissa omatkin liikkeet ovat sallittuja, muistuttaa Teemu Tuohimaa.
Pystytanssista siirrytään lattialle kiertyvän ruuvin tavoin rapuasentoon, mutta "breikkirapu laskee napansa lähemmäksi lattiaa". Potkuliikkeen kautta ollaankin jo "naulakossa" jalka ristissä toisen päällä. Pian on pieni koreografia on kasassa.

Fakta

aamun aloitus on tanssinopettajien Teemu Tuohimaan ja Paula Puumalaisen 45-minuutin mittainen tanssioppitunti, jossa on asenneopetusta koulukiusaamista vastaan. Tavoitteena on lisätä suvaitsevaisuutta. Tarkoitettu 1.-6.-luokkalaisille.
muutama kouluvierailu. Suunnitteilla rahoituksesta riippuen jatkoa keväällä 2016.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva