Artikkelin lähde Kaleva
Kari Sankala
Aatamin ajoilta - fraasiko? Ei suinkaan.
Äidinkielen lehtori Tauno Ojala on lyseolainen jos kuka ja vieläpä ihan Aatamin ajoilta. Ojala itse on täysin nykyajassa. Muisti pelaa. Tarinaa riittää. Käytössä ovat sähköpostit, läppärit ja iPadit.
- Menin Oulun lyseon ensimmäiselle luokalle syksyllä 1948. Tuolloin koulun rehtorina oli Armas August Parvela "Aatami". Hän oli erittäin säästäväinen mies. Vahtimestari Arvid Granroth kertoi Aatamin määränneen kiertämään luokista vähintäänkin yhden hehkulampun irti, jotta säästyisi sähköä.
- Luokkahuoneisiin taululle saatiin loisteputkivalot joskus 1950-luvulla.
- Siihen aikaan oli niukkaa. Ensimmäisenä lyseon vuonna asuin Heinäpäässä leskirouvan alkovissa. Samassa huoneessa oli toinenkin koululainen ja yksi junamies. Singer-ompelukoneen kansi toimi koulupöytänä.
Lyseolaisittain Tauno Ojalan luokka oli harvinainen, kun sen oppilaat kirjoittivat ylioppilaaksi keväällä 1956.
- Yhtäkään meistä ei reputettu. Kaikki pääsivät läpi. Ensi keväänä tulee 60 vuotta ylioppilaaksi tulosta.
Kuuluisin Ojalan luokkakavereista on Nobelin rauhanpalkinnon saanut presidentti Martti Ahtisaari. Luokkakavereihin kuuluu myös runoilija Väinö Kirstinä.
- Peter von Baghin Muisteja-elokuvassa meidän luokka oli paljon esillä. Ahtisaari kutsui Saaran ja minut itsenäisyyspäivän juhlavastaanotollekin. Meillä oli Mäntyniemessä kerran luokkakokous.
- Opetuksessa on monissa asioissa kehitytty. Oppimateriaalit ja läppärit käyvät oikein kateeksi. Silti mietin hiljaisuudessa, miten käy kirjan.
- Nykyään ei ole enää luokkajakoa, on kurssimuotoisuus. Siksi ei ole luokkahenkeäkään. Luokkahenki on tärkeä tekijä. Esimerkiksi Esko Seppäsen luokalla on keväällä riemuylioppilaiden tapaaminen lyseolla. Myös 40 vuotta sitten lyseon aloittaneet kokoontuvat.
- Olen luvannut mennä entisenä opettajana molempiin tapaamisiin.
Entiset lyseolaiset voisivat luulla, että Tauno Ojala olisi tympääntynyt suomen kielen säännöissä tapahtuneisiin muutoksiin.
- Suomen kielessä kielinikkarit antavat periksi. Kieltä käyttävä yhteisö muokkaa kieltä. En kiinnitä itse pikku seikkoihin huomiota. En ikinä lue punakynä kädessä.
- Nykyään kielitaitojen tutkailu on mennyt monimuotoisemmaksi. Tarvitaan uusia taitoja ja ymmärrystä.
- Lopulta tosiasia on se, että fiksuus ja tyhmyys näkyvät, olivatpa mittausmenetelmät mitkä hyvänsä.
Päivänsankari on kiitollinen, että joka päivälle löytyy mielekästä tekemistä.
- Kirjasto on lähellä. Sieltä löytyy lukuelämyksiä. Vuoden 2012 Nobel-kirjailijan, kiinalaisen Mo Yanin kirjoissa on poskettoman rikas mielikuvitus ja kieli. Paljonko on mahtanut suomentaja panna omiaan?
- Joka tapauksessa Mon kirjoja on nautinto lukea. Seitsemän elämääni kertoo uudelleensyntymisestä kiinalaiseen yhteiskuntaan aina eri aikakaudelle. Häneltä on toinen hyvä kirja Viinamaa, äidinkielen lehtori Tauno Ojala vinkkaa.
Kannattaa varmasti lukea.
Fakta
Syntynyt Rantsilassa 1.5.1935.
Asuu Oulussa Koskenniskassa.
Leski, kaksi lasta, seitsemän lastenlasta.
Tuli Oulun lyseoon ensimmäiselle luokalle vuonna 1948. Ylioppilaaksi lyseosta vuonna 1956.
Koulutukseltaan filosofian kandidaatti Helsingin yliopisto, pääaine suomi.
Toimi Oulun lyseon äidinkielen opettajana vuodesta 1960 vuoteen 1995, jolloin jäi eläkkeelle.
On lyseosta eläkkeelle selviytyneiden opettajien Tanen tiimin jäsen numero 1.
Harrastaa lukemista, musiikin kuuntelua, kuntoliikuntaa, matkailua ja mökkeilyä, kesämökki löytyy Siikajoen rannalta Rantsilasta.
Viettää merkkipäiväänsä ulkomaanmatkalla.
Artikkelin lähde Kaleva