Varman päälle tehty talo

Liisa Laine Kaleva
Oulu Oulun ammattikorkeakoulun laajennusosa kärsii sisäilmaongelmista. Kontinkankaalla sijaitseva rakennus on valmistunut vain pari vuotta sitten, mutta talossa oireillaan jo nyt.
Parin kilometrin päässä Kastellissa on viittä vaille valmiina komea monitoimitalo, jonka rakentamiseen ajoivat muun muassa Kastellin koulun homeongelmat.
Uutta rakennusta on hehkutettu laadukkaaksi. Onko se sitä?
"Pakkohan tämä on tehdä hyvin, kun siitä joudutaan itse 25 vuotta vastaamaan: hoitamaan ja huoltamaan", toteaa työpäällikkö Matti Simi ja viittaa elinkaarimalliin, jolla kaupunki ja Lemminkäinen Oy koulun toteuttavat.
Kontinkankaalla sisäilmaongelmien syyksi on epäilty lattian asennusta kostean betonin päälle, jolloin liimasta, mattomateriaalista ja kosteasta betonista on syntynyt haitallinen yhdiste.
Simi ei ryhdy kommentoimaan asiaa, kun ei ole rakennuksessa kertaakaan edes käynyt. Kuivumisongelman hän kuitenkin tietää yleiseksi.
Kastellin osalta hän saman tien luettelee liudan toimenpiteitä, joilla vastaavia pulmia on ehkäisty.
Tärkeintä on ollut kuivattaa betoni kunnolla. "Mitään ei ole pinnoitettu, ennen kuin kosteusolosuhteet ovat olleet pinnoitteen vaatimusten mukaiset."
Betoni kuivuu hitaasti, vain sentin viikossa. Jos kakkua on puoli metriä, se tietää noin vuoden kuivumisaikaa.
Simin mukaan kaikki monitoimitalon valut ovat kuivuneet niin kauan, että ovat saavuttaneet vaadittavan kuivuusasteen.
Vain ajan perusteella kuivumista ei ole arvioitu, vaan joka paikasta on tehty kattavat kosteusmittaukset.
Yksi ongelmallisempi paikka tässäkin kohteessa oli. Musiikkiluokkien lattioita jouduttiin kuivattamaan hieman ylimääräistä. Isoa työmaata voitiin kuitenkin vaiheistaa ja lattiat saivat kuivua rauhassa.
Varmuuden vuoksi betonin päälle on vielä levitetty vähintään viiden millimetrin vahvuinen matala-alkkaalinen lattiatasoite. Se toimii sulkuna, jotteivat liimat ja mattomateriaalit pääse kosketuksiin betonin kanssa.

Monitoimitalon kouluosat on rakennettu paaluperustuksen päälle. Niissä on koneellisesti tuulettuva 1,2 metrin alapohja, joka ei ole maan kanssa suorassa yhteydessä. Kaikissa lattioissa on lattialämmitys, joten ne pysyvät kuivina.
Työmaalla on myös pidetty visusti huolta siitä, että mitään kostuneita materiaaleja ei ole rakentamisessa käytetty.
Talon ulkonäkö on persoonallinen. Jo pelkästään katossa riittää ulokkeita ja muotoja joka suuntaan. Ohikulkijaa on saattanut huolestuttaa, onko siinä rännejä lainkaan.
Kyllä siinä rännit on. Niitä ei vain näy.
"Vedet johdetaan katoilta 99-prosenttisesti ulkokautta pois, piiloränneillä ja rakennuksen ulkopuolisilla syöksytorvilla. Sisäpuolisia vedenpoistoja on vain muutamissa pienissä varastoissa."
Neljään lohkoon jakaantuvassa rakennuksessa on myös tavallista pitemmän räystäät - yli kaksi metriset. Urheilusalin räystäät ovat hieman lyhyemmät, mutta niissäkin vedenpääsy rakenteisiin on estetty vesieristyksellä.

Artikkelin lähde Kaleva