Artikkelin lähde Kaleva
Satu Niskanen Kaleva
Oulu Lukutaito on välttämätön arkielämän ja yhteiskunnan ymmärtämisen kannalta. Moni maahanmuuttaja ei ole lapsena oppinut lukemaan, tai taito on jäänyt heikoksi.
Sudanista kotoisin oleva oululainen Alshol Maloal oppi kunnolla lukemaan vasta aikuisena. Maloal kävi lapsena koulua Sudanissa neljä luokkaa. Hän oppi hatarasti lukemaan ja kirjoittamaan arabian kieltä.
"Arabia on hyvin vaikeaa. Opin vain alkeet", Maloal muistelee.
Sudanissa käytiin pitkään sisällissotaa. Sen vuoksi Maloal ja hänen perheensä lähtivät maasta.
"Tulin Suomeen Egyptin kautta vuonna 2001. Hain täältä turvapaikkaa. Tuolloin minulla oli kolme lasta."
Oulussa Alshol Maloal pääsi kotoutumiskoulutukseen vuonna 2005. Hän oppi suomen kielestä aakkoset ja kielen lukemisen alkeet. Koulutuksen jälkeen Maloal oli kotiäitinä, eikä kielitaito karttunut.
"Sitten hain Naisten kouluun ja pääsin sinne 2012. Nyt osaan lukea ja kirjoittaa suomea", Maloal iloitsee.
Naisten koulu on Oulun Seudun Setlementti ry:n hallinnoima hanke, joka on suunnattu kotoutumiskoulutuksen käyneille. Koulussa opetellaan käytännön arjenhallintaa ja osallistutaan kuntouttavaan työtoimintaan. Suomen kieltä opitaan käytännönläheisesti, eikä vain kielioppia pänttäämällä.
Alshol Maloal kertoo, että tuntui hyvältä oppia lukemaan ja kirjoittamaan suomea, vaikka se vaatikin paljon työtä.
"Oli vaikeaa oppia aikuisena toinen kieli."
Taito lukea suomea on helpottanut Maloalin arkea, kuten kaupassa käyntiä ja laskujen maksamista. Nykyisin Maloalin perheessä on seitsemän lasta. Hän auttaa lapsiaan läksyissä aina, kun osaa.
Lukutaito on myös avannut Maloalille oven opiskelu- ja työelämään. Hän on juuri aloittanut laitoshuoltajan opinnot Aikuiskoulutuskeskuksessa.
Suomessa vietetään parhaillaan lukutaidon Lukuinto-teemavuotta.
Lukuinto-ohjelmalla halutaan edistää lasten ja nuorten lukemisharrastusta sekä vahvistaa tarvittavia taitoja.
Lukuinto on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kolmivuotinen ohjelma, jonka toteuttavat Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta ja humanistinen tiedekunta.
Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Riitta-Liisa Korkeamäki on mukana Lukuinto-ohjelman asiantuntijaryhmässä. Hän kertoo, että tarkoituksena on tiivistää koulujen ja kirjastojen yhteistyötä.
"Kirjastojen henkilökunta voisi jatkossa ohjata sekä lapsia että aikuisia myös sähköisten lukukokemusten äärelle."
Lukutaidon käsite on laajentunut. Korkeamäki kertoo, että vuoden 2016 opetussuunnitelmassa on uusi käsite: monilukutaito.
Se sisältää painetun tekstin lukutaidon, ja myös esimerkiksi medialukutaidon, visuaalisen lukutaidon ja verkkolukutaidon. Lukutaitoon liittyy myös oleellisesti kyky arvioida tietoa kriittisesti, ja liittää sitä aiempaan tietopohjaan.
Korkeamäki lisää, että monilukutaito ottaa huomioon myös uudet ubiikit teknologiset ympäristöt, kuten internetin kaikkine ulottuvuuksineen.
"Monilukutaito sisältää kuvaa, ääntä, tekstiä ja muuta informaatiota."
Lisäksi käsite huomioi paikalliset murteet ja monikulttuuriset kielet.
Artikkelin lähde Kaleva