Loppulan kohtalo auki

Helge Murtovaara Kaleva
Oulu Oulun kaupungin omistama metsänvartijan talo, Loppula, odottaa Oulun kaupungin lopullisia päätöksiä Sanginjoen ulkometsän suojelusta.
Oli talon tuleva toiminta mitä tahansa, niin kaupungingeodeetin Kaija Puhakan mukaan toiveena on se, että talon tulisi liittyä Sanginjoen ulkometsään ja siihen liittyvään toimintaan.
"Metsänvartijan talo on arvokas paikka. Päättäjien ja virkamiesten tulisi miettiä ja keskustella, jotta siihen tulisi sellainen käyttäjä, toimija ja yrittäjä, joka pidemmällä ajanjaksolla tyydyttäisi kaikkia osapuolia."
Sanginjoentien varressa sijaitsevan Loppulan kohtaloa ei Puhakan mukaan ole ehditty yhdyskuntalautakunnassa vielä miettiä. Vuodenvaihteessa lautakunta yleensä käy läpi, mitä kaupungin niin sanotuille kehitettäville kiinteistöille tehdään.
Vuokralaisen irtisanomisilmoitus tuli lautakunnan asiaa koskeneen kokouksen jälkeen. Sanginjoen ulkometsän suojeluasian yhteydessä on ollut puhetta siitä, että luontomatkailua pitäisi pyrkiä edistämään.
Puhakka korostaa, että päättäjien kanssa Loppulan tulevaisuudesta ei ole edes alustavia keskusteluja käyty.
"Virkamiesporukassa meillä on vahvasti sellainen ajatus, että oli toiminta mitä hyvänsä, sen tulisi nimenomaan tukea Sanginjoen luontomatkailua."
Vuoden 2010 lopulla valmistuneen Sanginjoen ulkometsäalueen elinkeino- ja markkinaselvityksen perusteella Loppula soveltuisi esimerkiksi opastuskeskukseksi.
Sitä tukevat esimerkiksi Loppulan läheisyydestä löytyvät pidemmät Kalimen ja Isokankaan luontopolut sekä Sanginjoen vartta kulkeva Lemmenpolku.
Puhakan mukaan kohtuullisen pienessä rakennuksessa on pieni asunto ja vaatimaton kokoustila. Talon elinkaarta jatkavan peruskorjauksen kustannukset vaatisivat kaupungilta satojen tuhansien eurojen remonttia.
"Opastuskeskuksen tyyppinen toiminta olisi hyvä ja kaupungin nykyisessä tilanteessa nimenomaan yritystoimintaan pohjautuva toiminta. Silloin rakennuksen kunnostuskin tulisi tehtyä", Puhakka miettii.
Lähtökohtana voisi olla esimerkiksi se, että kaupunki määrittelisi talon käyttötarkoituksen hyvin tarkasti ennen kuin se lähtee julkiseen myyntiin.
"Yleensä julkisilla hauilla on sellainen piirre, että ihmiset ovat luovempia ja kekseliäämpiä kuin me virkamiehet omissa huoneissamme. Sieltä ehkä tulisi ajatuksia, joita ei etukäteen ole edes osannut arvatakaan."
Selvityksessä arvioitiin, että ympärivuotista pääelinkeinoa on taloon vaikea löytää, mutta se voisi menestyä maatilamatkailun tai muun yritystoiminnan oheiselinkeinona. Talvikuukaudet ovat elinkeinon kannalta kuitenkin yleensä hiljaisia.
"Kun on paljon puhuttu, että luontomatkailu tuo paljon työpaikkoja, niin tällä mahdollistettaisiin niiden syntymistä tai ainakin yritettäisiin löytää yrittäjiä, jotka näkisivät talossa mahdollisuutensa."
Olennainen kysymys on hyväksytäänkö talossa myös asuminen vai olisiko se puhtaasti yritystoiminnan tilana.

Artikkelin lähde Kaleva