Artikkelin lähde Kaleva
Riitta Mäkelä
"Sessa, meidän ranskatar, rakastettu opettaja", Nanny Liliuksen oppilaat muistelevat historiikeissa. Sessa tuli Liliuksen usein käyttämästä ranskankielisestä sanonnasta "C?est ca!" (kas niin).
Nanny Lilius syntyi 1863 Kangasalla. Hän opiskeli Tampereen tyttökoulun jälkeen ranskalaisessa koulussa Sveitsissä. Helsingissä hän jatkoi ranskan ja saksan opintoja ja suoritti opettajatutkinnon. Oulussa hän oli ranskan, ruotsin ja saksan kielten opettaja vuodesta 1889 lähtien.
Oulun Lyseossa Lilius tutustui ruotsin kielen ja uskonnon lehtoriin, rehtori Mauno Rosendaliin. Ajan uusi poliittinen aate, nuorsuomalaisuus, yhdisti heitä opettajina ja yhteiskunnallisissa riennoissa. Kielikiistoihin he eivät osallistuneet, he olivat kaksikielisiä.
Lilius ja Rosendal perustivat 1902 Oulun suomalaisen yhteiskoulun (Oulun yhteislyseo 1920-1974). Rosendal oli rehtori ja Lilius johtajatar. Nimike tarvittiin tyttöoppilaita varten.
Oppilas- ja opettajamäärä kasvoivat. Uusi koulurakennus valmistui 1908.
Mauno Rosendal tunnetaan herännäisyyden johtajana ja tutkijana, kansanedustajana ja venäläistämispolitiikan vastustajana. Hän kuului kagaaliin, salaiseen passiivisen vastarinnan järjestöön.
Rosendal karkotettiin maasta 1903-1905, ja hän matkusti Ruotsiin. Pian myös Lilius matkasi sinne kääntämään ruotsiksi Rosendalin teosta .
Lilius kuului naiskagaaliin, jonka johtohenkilöitä oli muun muassa nuorsuomalaisen Päivälehden toimittajana vaikuttanut Tekla Hultin. Naiskagaali välitti salaisia painotuotteita ja viestejä.
Oulussa Nanny Lilius ja Mauno Rosendal olivat myös lähellä nuorsuomalaista sanomalehti Kalevaa. Rosendal oli sivutoimisesti ja nimellisesti 1905-1906 Kalevan päätoimittaja. Lilius oli perustamassa Kustannusosakeyhtiö Kalevaa ja oli ensimmäisiä Kaleva Oy:n osakkeiden merkitsijöitä 1907.
Ranska oli Liliuksen rakkaus. Hän oli kontinentaalin tyylikäs ja vietti loma-aikansa Pariisissa.
Mutta hän rakasti myös pohjoista. Äitinsä kautta hän kuului pohjoisiin Hildén- ja Castrén-pappissukuihin.
Liliuksen piti säännösten mukaan jäädä eläkkeelle 65-vuotiaana 1928, mutta hän jatkoi ranskan tuntiopettajana 71-vuotiaaksi. Tämän jälkeen hän opiskeli Helsingissä filosofiaa ja teologiaa.
Oulun suomalainen yhteiskoulu ja sen oppilaat olivat Liliuksen lapsia. Hän lahjoitti koululle opetusvälineitä ja kalustoa, uuteen koulurakennukseen muun muassa kalliin pianon ja bretagnelaisen simpukkakokoelman.
Liliuksen kuoleman jälkeen 1941 kouluun tuli tieto, että hän oli testamentannut sille suuren osan omaisuudestaan, joka koostui vanhempien ja naimattoman veljen, oikeusministeri Frans Oskar Liliuksen, perinnöistä sekä itse hankituista osakkeista, kuten Kalevan 60 osakkeesta.
Artikkelin lähde Kaleva