Koksaamo paljastui lähteeksi

Timo Myllykoski Kaleva
Raahe Rautaruukin Raahen terästehtaan koksaamo on varmistunut suurimmaksi lähteeksi Lapaluodossa mitatuille korkeille bentsopyreenipitoisuuksille.
Raahen kaupungin ympäristösihteeri Vesa Ojanperä sanoo talven aikana tehtyjen tarkentavien mittausten osoittavan koksaamon merkittävän roolin alueen ilmanlaatuun.
"Mittausten selkeä viesti on se, että pitoisuudet ovat pääsääntöisesti lähtöisin koksaamon suunnalta. Tuulen suunnalla ja voimakkuudella on myös iso merkitys raja-arvot ylittäviin tuloksiin."
Tarkentavilla mittauksilla pyrittiin selvittämään myös puun pienpolton merkitystä Lapaluodon bentsopyreenipitoisuuksiin.
Ojanperän mukaan tulokset eivät puolla epäilyä, jonka mukaan alueen bentsopyreeni olisi lähtöisin pelkästään puun poltosta.
"Lapaluodossa on suhteessa enemmän puun pienpolttoa kuin yleensä omakotitaloalueilla, koska siellä on iäkästä rakennuskantaa ja puuta käytetään paljon. Sen vaikutus ilmanlaatuun vaihtelee kuitenkin vuosittain."
Rautaruukki ei kiistä koksaamon vaikutusta Lapaluodon ilmanlaatuun. Ruukki Metals Oy:n ympäristö-, turvallisuus- ja laatujohtaja Harri Leppänen sanoo tuoreiden tulosten selventävän tilannetta kaikille osapuolille.
"Ainakin minä sain nyt vahvistuksen sille, että koksaamolla on merkityksensä tässä asiassa. Nyt tehtyjen mittausten valossa se on kiistatonta", Leppänen sanoo.
Leppänen ja Vesa Ojanperä ovat samaa mieltä siitä, että koksaamon lisäksi päästölähteitä on todennäköisesti muitakin.
"Me otamme tämän kuitenkin vakavasti ja haluamme omalta osaltamme tehdä kaiken mitä pystymme, että ilmanlaatu tehtaan lähialueilla saadaan kuntoon", sanoo Leppänen.
Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavan bentsopyreenin pitoisuus Lapaluodon hengitysilmassa on ollut vuosia yli yksi nanogramma kuutiometrissä. Se ylittää EU-komission sittemmin asettaman tavoitearvon.
Rautaruukki oletti, että Raahen tehtaan sintraamon sulkemisella 2011 olisi positiivinen vaikutus jo vuoden 2012 mittaustuloksiin.
Vuoden 2012 tulos oli kuitenkin toistaiseksi korkein Lapaluodossa, yli kaksi nanogrammaa kuutiometrissä.
Se, että sintraamon sulkeminen ei näkynytkään ilmanlaadun parantumisena, oli Harri Leppäsen mielestä mielenkiintoinen havainto.
"Lapaluoto on aika lähellä tehdasta ja sintraamon piippu oli aika korkea. Ei ehkä kuitenkaan ollut suuri yllätys, että vaikutukset eivät niin selkeästi aivan lähialueella näy. Todennäköisesti ne näkyvät paremmin vähän kauempana", Leppänen uskoo.
Sintraamossa rautarikaste muutettiin yhdessä kalkkikiven ja koksimurskeen kanssa sulattamalla sintteriksi, jota käytettiin masuunissa raudanvalmistuksen raaka-aineena.
Bentsopyreenipäästöjen vähentämiseksi Rautaruukki tekee koksaamolla nyt prosessiteknisiä parannuksia. Yksi potentiaalinen päästölähde on koksaamon ovivuodot, joiden vähentämiseksi on jo ryhdytty toimenpiteisiin.
"Olemme kehittäneet koksiuuniin ihan uudenlaisen ovenkarmin, jolla uuni saadaan aikaisempaa tiiviimmäksi. Ovia on vaihdettu 2010 lähtien kymmenen kappaletta vuodessa, mutta nyt tahtia on kiihdytetty. Tämän vuoden tavoite on vaihtaa 40 ovea", Harri Leppänen kertoo.
Lisäksi koksaamolla tehdään parannuksia uunien purkamiseen ja koksikaasun käsittelyyn liittyen.

Artikkelin lähde Kaleva