Artikkelin lähde Kaleva
Riitta Taulavuori
Jukka Leinonen kuvat
Kaleva
Oulu Koulukiusaamisesta ei ole sanottu vielä viimeistä sanaa.
Alati ajankohtaiselta tuntuvaan aiheeseen on tällä erää tarttunut Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukion, Osykin, Pyramidi-teatteri, jonka kevätnäytelmä Kipinähai pohjautuu englantilaisen Philip Ridleyn näytelmätekstiin Sparkleshark (1996).
Näytelmä kertoo koulukiusatusta ja yksinäisestä 15-vuotiaasta Jakesta, joka pakenee piilopaikkaansa talonkatolle kirjoittamaan tarinoita.
Eräänä päivänä Jake saa yllätyksekseen seuraa, kun katolle ilmestyy muita nuoria sekä yksitellen että isompina porukoina. Porukan kovis on tietysti pimujen piirittämä "kiimakuutosvatsainen" Russ. Jaken tarinat sysäävät katolla liikkeelle tapahtumia, joiden seurauksena nuoret alkavat nähdä toisensa uudenlaisessa valossa. Kiusattu ei olekaan vain sulkeutunut reppana, ja koviksen kuoren alta löytyy haavoittuvainen hahmo.
Emilia Pöyhösen kymmenen vuotta sitten suomentamaa näytelmää on esitetty Suomessa aiemminkin, ja Pyramidi-teatterin ohjelmistossa se oli viimeksi kuusi vuotta sitten. Sen ohjasi jo tuolloin - kuten tälläkin kertaa - teatterin ja draaman opettaja, Oulun kaupunginteatterin näyttelijä Liisa Toivonen.
"Tämän kevään draamakurssiryhmät viisi ja kuusi halusivat tehdä juuri kyseisen näytelmän, joten asia oli omalta osaltani sillä selvä", Toivonen sanoo.
Lukion toisella vuosikurssilla opiskeleva Saara Isola kertoo erityisesti itse toivoneensa Kipinähain esittämistä.
"Molemmat siskoni ovat käyneet Osykin, ja heistä toinen oli aiemmin tekemässä samaa näytelmää. Olin itse katsomassa sitä silloin, ja se teki minuun todella ison vaikutuksen, vaikuttava oli varsinkin kovista esittävän Natan rooli. Halusin ja lopulta sainkin sen."
Näytelmän toisessa roolituksessa Natan roolin tekee Henna-Maria Riikola. Myös hänestä näytelmän aihepiiri on puhutteleva.
"Lukioissa ei enää niinkään koulukiusaamista esiinny, mutta varmasti sitä on vielä tuonikäisillä, joista näytelmä kertoo."
Isolan ja Riikolan tuttavissa on kiusatuiksi joutuneita, ja molemmat ovat huomanneet, että kiusaaminen jättää aina jälkensä.
"Esimerkiksi tuntemattomiin ihmisiin suhtaudutaan varautuneesti", Riikola miettii.
Isola ja Riikola ovat ennättäneet olla mukana monenlaisissa tuotannoissa, ja kumpikin aikoo hakea lukion jälkeen Teatterikorkeakouluun.
Saara Isola on ollut kouluprojektien ohella harrastajateatterissa ja Henna-Maria Riikola on esiintynyt Oulun kaupunginteatterissa viime talvena nähdyssä Lauri Maijalan ohjaamassa Tuntematon sotilas -oopperassa. Oopperassa Riikola esitti toisen osykilaisen Katri Rahkon kanssa vuoroin Lotta Kotilaista ja vuoroin Veeruskaa. Oopperaan kaksikko oli päätynyt karsinnan kautta ja ehkäpä vähän myös opettajansa Liisa Toivosen usutuksesta.
Toivonen kertoo, että kaupunginteatterilla ja Osykilla on ollut kummikoulusopimus vuodesta 1997, ja se uudistetaan aina uuden teatterinjohtajan aloittaessa. Sopimus tarkoittaa monenlaista yhteistyötä kumppanusten kesken, kuten teatterin henkilökunnan tarjoamaa asiantuntija-apua ja Osykin oppilaiden pääsyä avustajiksi ja apulaisiksi kaupunginteatterin esityksiin.
Osa Osykin draamakurssilaisista hakeutuu opiskelemaan alaa Helsinkiin tai Tampereelle, ja joitain koulun entisiä oppilaita nähdään yleensä myös vielä Oulussa näyttelijöinä tai vaikkapa tanssijoina, Toivonen kertoo.
Ammatillinen kiinnostus ei kuitenkaan ole ainoa syy hakeutua draamakursseille. Osa oppilaista haluaa saada lisää itseluottamusta ja esiintymisvarmuutta.
Kipinähaissa kiusattua Jakea esittävä Liina Valta myöntää, että hänelle tärkein syy olla mukana on löytää rohkeutta ilmaista itseään.
"Esimerkiksi Jaken rooliin pystyn samastumaan hyvin, koska olen itsekin aika hiljainen ja ujo persoona."
Vaikeinta mutta samalla ehkä palkitsevinta Jaken hahmon esittämisessä on Vallan mielestä ollut pojan rohkaistuminen.
Samansuuntaisia ajatuksia on näytelmän toista kiusattua hahmoa, Finniä esittävällä Saara Isoaholla.
"Omasta mielestäni olen kuitenkin alkanut jo saada itseluottamusta, ja voisin jatkaa näyttelemistä myös myöhemmin", Isoaho miettii.
Artikkelin lähde Kaleva