Artikkelin lähde Kaleva
Kari Juva. Taiteilija Kari Juva kuoli 21. huhtikuuta 75-vuotiaana. Hän oli syntynyt Helsingissä 5. tammikuuta 1939. Pyhäjokis-raahelainen Juva kuului Åkerman-Voipio-Juva-kulttuurisukuyhteisön kuvataiteilijoihin.
Jo koulupoikana Kari Juva tunsi kutsumusta taiteeseen, erityisesti kuvanveistoon. Tuolloin hän taitavasti puukolla veisti leppäpuisia humoristisia ihmishahmoja. Sotaväessä ollessaan hän sommitteli piirroksia asevelvollistoveriensa muistokirjasiin.
Juva suoritti Raahessa merkonomin tutkinnon ja kulki kouluun isoisänsä isän kaupungin asemakaavaan hahmotteleman Raatihuoneen puiston läpi, johon hän myöhemmin lahjoitti esille parikymmentä mestariveistostaan. Niistä tuli yksi Raahen merkittävistä kulttuurinähtävyyksistä. Muutamat näistä patsaista ovat suurikokoisina toteutuksina joidenkin kaupunkien keskustoissa.
Merkonomina Juva vaikutti jonkin aikaa muun muassa Mainostelevisiossa, mutta omistautui pian taiteen luomiseen - tai niin kuin hän sanoi, "kuvien tekemiseen". Siinä ohessa Ateneumissa opiskelu kehitti taitoa. Häntä opastivat muun muassa Heikki Häiväoja ja Kain Tapper.
Helsinki julisti juuri valmistuneen kaupunginteatterin yhteyteen ajatellusta patsaasta suunnittelukilpailun.
Yllättäen nuori ja vielä tuntematon Kari Juva voitti ja sai toteutettavakseen suurikokoisen teoksen Thalia ja Pegasos, teatterimuusan ja runoratsun kombinaation.
Luomisvoima ja idearikkaus tuottivat lisää menestystä: Riihimäelle Pietarin-radan muistomerkki Topparoikka, Töölön kirjaston eteen Lukusali, Hakaniemeen Tannerin portti, Lahteen Mallasjuoman lahjoittama Launeen neidot, tai vielä vaikkapa Pesäpalloilija Jyväskylään ja kirjailija Simo Puupposelle omistettu Aapeli Kuopioon.
Julkisia teoksia on paljastettu kymmenille paikkakunnille, Helsingissäkin runsaat kymmenen. Lukuisista kokoelmista ulkomaita myöten tapaa Juvan taidetta. Hän on osallistunut moniin Suomen edustusnäyttelyihin kotimaassa ja sen ulkopuolella.
Taiteilijan kristillinen vakaumus ja uskonnolliseettinen aatemaailma heijastuu useissa teoksissa eri sakraalitiloissa Helsingin Johanneksen kirkosta Pyhäjoen kirkon tiilireliefiin.
Myös järjestötoiminnassa käytettiin hyväksi Juvan kyvykkyyttä. Hän toimi vuosikausia Kuvanveistäjäliiton puheenjohtajana ja edusti alan tapahtumissa liittoaan. Presidentti Tarja Halonen myönsi hänelle professorin arvon.
Kari Juva tunnettiin luonteeltaan vaatimattomana, sosiaalisena, auttavaisena, huumorintajuisena ja helposti lähestyttävänä persoonana. Hänen nöyryytensä säilyi merkittävienkin taidesaavutusten nosteessa.
Juvaa jäivät suremaan taidemaalarivaimo Seija, kaksi poikaa ja kolme lastenlasta sekä suuri joukko sukulaisia, ystäviä ja taiteentekijöitä.
Pitkänäperjantaina piti hyväksyä luonnonlakien kumoa-mattomuus: paljon kaunista ja arvokasta luoneet kädet olivat liikkumattomat. Jotakin kuitenkin jää: kiveen hakattua, pronssiin valettua. Vita brevis, ars longa.
Jaakko Orkamaa
Artikkelin lähde Kaleva