Artikkelin lähde Kaleva
Neljän matkustajalentokoneen kaappauksilla alkaneista ja New Yorkin World Trade Centerin tornien sortumiseen ja lähes 3 000 ihmisen välittömään kuolemaan johtaneista syyskuun 11. päivän terrori-iskuista Yhdysvalloissa tulee tänä vuonna kuluneeksi 13 vuotta. Missä olit silloin? kysyy näyttelyssään oululainen taidemaalari Pekka Homanen (s. 1964).
Ja moni meistä varmaankin myös muistaa, sillä median poikkeuksellisen vahvan läsnäolon ja tiedonvälityksen nopeuden vuoksi seurasimme katastrofia täällä Suomessakin lähes reaaliajassa.
Homaselle 11/9 on ollut jonkinlainen "hetki 0". Sitä ja sen käynnistämiä tapahtumakulkuja hän on käsitellyt työskentelyssään jo vuosien ajan.
Pinnanalainen ja kulissientakainen sekä kansainvälisen politiikan valtapelin tunnelmat ovat mukana Homasen näkemyksessä.
Itse tapahtumat Homanen esittää viitteellisesti. Hän maalaa Manhattanin aina uudestaan. Kaupunki on väripalkeista rakentuva siluetti. Se on kuutioiden, roiskeiden ja kirjoitusten muodostama keko, jonka katutason kuhinasta tornit nousevat korkeuksiin.
Kaupunkimaiseman kuvaaminen näin toimii, ja Homasen värillisten heittojen näennäinen sekamelska saa aikaan mielenkiintoista jälkeä.
Picasson Guernicasta mallia ottaneet hahmot huutavat mukana parissa maalauksessa - kautta historian väkivalta on saanut aikaan vain kärsimystä.
Muutamaan maalaukseensa Homanen on liittänyt esineitä. Ne tuovat teoksiin kolmiulotteisuuden, mutta eivät olennaisesti lisää ilmaisuvoimaa. Ehkäpä ne ovatkin puhdasta irrottelua puolustaen taiteen omalakisia keinoja käsitellä synkkiäkin asioita.
Leena Kangas
Artikkelin lähde Kaleva