Artikkelin lähde Kaleva
Pekka Mikkola Kaleva
Oulu Uskonto- ja maailmankuvakysymyksiä käsittelevä Vartija-lehti julkaisi tiistai-iltana netissä satasivuisen e-kirjan, jonka teemana on vanhoillislestadiolaisen liikkeen nykytila.
Kymmenestä artikkelista koostuvasta Vanhoillislestadiolaisuus tienhaarassa -kirjasta tekee poikkeuksellisen se, että liikkeen kriitikoiden joukossa on myös yksi kirjoittaja, teologian ylioppilas Joona Korteniemi, joka luonnehtii itseään konservatiiviseksi vanhoillislestadiolaiseksi.
Kirjoittajista tekniikan tohtori Timo Aho arvioi, että vaikka vanhoillislestadiolaisuudessa pyritään kuvaan yksimielisyydestä, sen sisällä on käytännössä hyvin erilaisia alakulttuureja.
Yksimielisyyttä korostetaan liikkeessä Ahon mukaan rehellisyyden rajoille asti. Jos esimerkiksi on jokin käsitys on laajalle levinnyt, sitä vastaan ei voi opettaa, mutta sen saatetaan antaa hiljakseen muuttua. Aho viittaa televisiokantaan.
Hän toteaa olevan tavallista, että liikkeen nuoret katselevat elokuvia netistä. "Kannan tähän on annettu hiljaisesti lieventyä."
Koulunkäyntiavustaja Vuokko Ilola Kirkkonummelta näkee liikkeen tulevaisuuden ratkeavan, kun ohjaksiin tarttuu nuorempi sukupolvi. Keskeistä Ilolan mukaan on silloin se, onko menneisyyden haamuja kyetty kohtaamaan vai vaietaanko ne kuoliaaksi. "En usko nuoren sukupolven hyväksyvän sellaista, niin paljon avoimempia ja rohkeampia he ovat kuin liikkeen vanhempi väki."
Kirjoittajista Korteniemi sanoo vanhoillislestadiolaisuuden olevan äärimmäisen armollinen kristillisyyden muoto. Liike on hänen mielestään myös ulkopuolisten käsityksiä avoimempi, keskustelevampi ja itsekritiikkiin kykenevämpi.
Uhkatekijänä Korteniemi pitää liikkeen laitostumista, sitä, että henkilökohtainen uskonelämä surkastuu ulkokohtaiseksi sosiaaliseen yhteisöön kuulumiseksi.
Liikkeen menneisyyden hallinnasta Korteniemellä on toive: "Toivon, että tulevaisuudessa saamme 1970-luvun teologisen ongelmajätteen lopullisesti käsiteltyä."
Artikkelin lähde Kaleva