Artikkelin lähde Kaleva
Arto Kiuru
Tampere Hannele Juutinen aloitti maaliskuussa seurakuntapastorin työn Teiskon seurakunnassa Tampereella, jonne hän siirtyi Kolarin seurakunnasta.
"Kaipasin vaihtelua Kolarin hiljaiseen ja vähäeleiseen arkeen", Juutinen kertoo.
Matti Åkerblomin vuonna 1788 pienen järven rantatörmälle rakentama Teiskon kirkko on Tampereen toiseksi vanhin rakennus.
Juutinen muistelee, että hänen ensivaikutelmansa pienen järven komealle rantatöyräälle nousseesta puukirkosta oli enemmänkin sokeeraava kuin romanttisen ihastunut.
"Kirkossa oli ensi kerran keskellä talvea käydessäni tosi kylmä", hän sanoo.
Juutinen ei vähästä palele. Sormien kohmettumisesta hän on silti huolissaan. Pistelukukyky kun voi häiriintyä koleassa.
"Suntio lohdutteli, että kyllä kirkko lämpenee kunnolla viimeistään pääsiäisen aikoihin", Suomen ensimmäinen sokea naispappi kertoo.
Juutinen on ollut näkövammainen syntymästään saakka. Ala-asteikäisenä vaikeasti näkövammainen tyttö nauhoitti vanhempiensa kanssa tekemillään ulkomaan matkoilta matkaoppaiden puheita ja kuunteli näitä myöhemmin kotonaan.
"Kymmeniä c-kasetteja on lapsuusajan lomamatkoilta yhä tallessa", hän kertoo.
Neljä vuotta sitten Hannele Juutinen sokeutui kokonaan. Vanha ja sokkeloinen puukirkko onkin ollut Juutiselle haasteellinen työpaikka.
Kiirastorstain Raamatun tekstit, seurakuntapastori luki huojuvasta, yli sata vuotta vanhasta puupulpetista.
"Saarnastuolin korkeat ja kaiteettomat portaat aluksi hirvittivät, mutta onneksi kirvesmies nikkaroi kirkkoon lattialistoja, jotka helpottavat valkoisella kepillä suunnistamista", Juutinen kertoo.
Juutinen saa tarvittaessa näkövammaiselle tarkoitettua liikkumistaidonohjausta itsenäiseen ja turvalliseen liikkumiseen.
"Kesällä saan opaskoiran."
Juutisella on työssään ja vapaa-ajallaan apuna myös henkilökohtainen avustaja.
"Avustaja on hyvä taustatuki. Hän voi auttaa minua esimerkiksi silloin, kun silitän virkavaatteitani tai leikkaan lehdestä ripareiden opetusmateriaaleja."
Papin työ kiinnosti Juutista jo lukioaikoina Oulun Lyseossa. Hän päätyikin opiskelemaan teologiaa Helsingin yliopistoon.
"Teologian opiskelijoiden ainejärjestöaktiivien tenttikahveilla kuulin, että Raamatun Vanhassa testamentissa on kaksi luomiskertomusta, mikä pakahdutti uteliaisuuteni", hän muistelee.
Teiskon seurakunnan kirkkoherran vuosilomien aikana Juutinen työskentelee myös tämän viransijaisena.
"Työ ja seurakuntalaiset lopulta opettavat, mitä pappeus oikeasti on."
Naisia on Suomessa vihitty papeiksi 1988 alkaen.
"Uuden testamentin mukaan naiset kantoivat vastuuta seurakunnissa jo varhaiskristillisissä seurakunnissa, kauan ennen kirkon hierarkisoitumisprosessia", Juutinen kertoo.
Naispapit kuumentavat Suomessa yhä varsinkin konservatiivikristittyjen tunteita. Juutisen mukaan naispappeuden vastustamista on vaikea perustella asiayhteyksistä irti revityillä Raamatun jakeilla.
"Nykykirkon sosiaali- ja seksuaalieettisiä toimintamalleja ei pidä sitoa ajanlaskun taitteen sosiaalisiin malleihin, joissa naisilla ei ollut yhteiskunnallista valtaa."
Artikkelin lähde Kaleva