Tragedian kevytversio toimii

Ooppera
W.A. Mozart: Don Giovanni. Ensi-ilta II. Oulun konservatorion oopperastudio. Ohjaus Heta Haanperä. Markus Vaara (piano). Johtajana Ritva Lehtiniemi-Anundi. Tulindbergin sali Oulu 11.5.

Hieman kyllä arvelutti tämä etukäteen. Produktiota oli kuvattu termeillä puskafarssi ja commedia dell’arte. Kumpaakaan en osannut yhdistää rakastamaani Mozartin Don Giovanniin. Mutta - uskokaa tai älkää - se toimi!
Toimivuuden takasi joidenkin osien pois jättäminen ja resitatiivi/puheosuuksien toimittaminen suomeksi. Tämä edisti juonenymmärrystä ja korosti sitä, että jokaisessa on sekä maanläheinen että taiteellinen henki.
Rohkea karrikointi, esittämisen fyysisyys ja näyttämöratkaisut saivat seuraamaan toimintaa herpaantumatta.
Uskalias, voitokas ohjaus on Heta Haanperän.
Silti - ei saa ymmärtää väärin: touhuamisesta ja komiikasta huolimatta musiikki on oikeaa Mozartia. Kaikki tehtiin vilpittömästi ja taiten. Laulu oli miltei kauttaaltaan aivan priimaa, hetkellisistä ylilyönneistä ja alisuorittamisista huolimatta nautittavaa. Orkesterina urakoi pianisti Markus Vaara.
Vaikuttavimmiksi nousivat illan naiset. Päivi Järvenpään Donna Elvira oli äänellisesti uskomattoman hieno ja veti täysillä viimeiseen saakka.
Toinen upeaääninen daami oli Donna Annana Outi Aine-Junttila. Tunneälyä ja taitoa riitti, lopun pari rosoa solahtivat mainiosti näyttämöllisyyden piikkiin.
Maalaishääpari oli söpö: Heinituuli Holopainen oli tyylinmukainen subretti ja Tuomas Pyykönen luonteva, notkea kevytbasso. Heikki Sassin komtuuri jylisi vakuuttavasti.
Don Giovanni, Markku Koskela, oli sekä näyttämöllä että äänellisesti sopivan leuhka ollakseen vakuuttava. Pääroolia on vaikea muokata, mutta tämäkin riitti.
Antti Zelenski loi hyvän veijaripalvelija-Leporellon roolin.
Arto Wikströmin Don Ottaviosta muotoutui roolin edellyttämä nuhjake, joka haluaisi olla suuri kostaja/rakastaja, muttei missään onnistu.
Tässä olisi ainesta vaikka kiertueoopperaksi: pienellä säätämisellä se asettuisi melkein minne vain.
Ooppera oli tosi hyvä, se kannattaa mennä katsomaan ensi viikonloppuna. Tosikot älkööt silti vaivautuko, sillä vaarana olisi jostain sfääreistä kuulla itsensä Mozartin kommentti "häh-hää"!
Hanna Laulajainen



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva