Artikkelin lähde Kaleva
Pekka Rahko Kaleva
Liminka Käki kukkuu ja harmaasiepot sirahtelevat taustalla, kun heinätavipariskunta pomppaa kasvillisuuden suojasta lentoon.
Vaateliaiden lintuvesien laji heinätavi on iloinen yllätys patopenkereen päällä päivystäville miehille.
Projektipäällikkö Juha Siekkinen ja erikoissuunnittelija Mikko Alhainen Suomen Riistakeskuksesta ja Vapon hankepäällikkö Kari Väisänen katselevat talvella uuteen uskoon kunnostettua maisemaa.
Vuosikymmeniä sitten kuivuneen Pikku Nuoluanjärven kohdalla on peruskartassa vielä metsää, mutta maastossa lainehtii jo avovesi. Kunnostusurakka on loppusuoralla.
Metsittyneen alueen puustoa on poistettu ja penkereiden rajaamat kosteikot ovat keränneet ympäristöstä johdetut sulavedet.
Kosteikkojen vedenpintaa voi säädellä pohjapadoilla. Kahta vierekkäin olevaa kosteikkoa erottaa vanha kanava.
"Pengertä on tehty 1,7 kilometriä", projektipäällikkö Siekkinen laskee.
Toisen kosteikon vedenpinta ei ole vielä suunnitellulla tasolla, sillä padon vierestä vyörynyt penger on aukaissut ylimääräisen reitin vesille.
Talvella tehdyssä työssä on aina uhkana, että penkereeseen jääneet jäälinssit romahduttavat pengertä sulaessaan.
Suunniteltua alemmasta vedenpinnan tasosta huolimatta kosteikolla nähdään tunnin aikana heinätavien lisäksi haapanoita, taveja ja jouhisorsia.
Kahlaajiakin on äänessä useampia lajeja.
Suomen Riistakeskuksen vetämä viisivuotinen Kotiseutukosteikko Life -hanke on ylittänyt tavoitteensa jo nyt, kahden ja puolen vuoden jälkeen.
"Tavoitteena oli 30 kosteikkoa, yhteispinta-alaltaan yli 200 hehtaaria", Mikko Alhainen kertoo.
Nyt on tehtynä 31 kosteikkoa, yhteensä noin 220 hehtaarin verran.
"Näillä näkymin saamme noin 50 kohdetta ja noin 300 hehtaaria, yhdessä yritysten ja maanomistajien kanssa", Alhainen ennakoi hankkeen kokonaissaldoa.
Pikku Nuoluanjärvellä kosteikkohehtaareja on yhdeksän ja alueen omistaa Vapo, Siekkinen kertoo. Vapon ja Riistakeskuksen lisäksi rahoittajina olivat myös Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus ja Metsäkeskus.
Kosteikon kunnostaminen on tullut maksamaan noin 20 000 euroa.
"Siitä on konetöihin mennyt 16 000 euroa", Siekkinen kertoo suurimman menoerän.
Väisäsen mukaan Vapon mailla on kunnostettu kosteikoiksi 430 hehtaaria ja suunnittelussa on yli 500 hehtaaria.
Pikku Nuoluanjärven kosteikot voi kuivata tarvittaessa tyhjennysputken avulla. Tällä jäljitellään majaan luomien ympäristöjen luonnonkiertoa.
"Kun altaat nyt tulvitetaan, maakasvillisuus jää veden alle ja tarjoaa ruokaa selkärangattomille", kertoo Alhainen kosteikon tulevasta kehittymisestä.
Vesien ötökät puolestaan ovat vesilintupoikueiden tärkeää ravintoa ensimmäisten elinviikkojen ajan.
Muutamassa vuodessa veden alle jäänyt kasvillisuus on kuitenkin kadonnut ja kosteikon pohja alkaa muuttua normaaliksi vesiekosysteemiksi.
"Jos kosteikko välillä kuivataan, maakasvillisuus elpyy ja selkärangattomien määrä taas nousee", Alhainen kertoo.
Majavalammen maisemasta muistuttavat myös lukuisat pystyyn kuolleet puut.
Artikkelin lähde Kaleva