Rajakylässä on luonto lähellä

Elina Ursin Kaleva
Oulu Rajakylä puhkesi sananmukaisesti kukkaan vuonna 1970, kun asuinalue perustettiin Oulun ja Haukiputaan kunnan rajalle. Tuolloin suurin osa Rajakylän asemakaavan teistä, poluista ja puistoista päätettiin nimetä nimistötoimikunnan päätöksen mukaan luonnonkukka-aiheisiksi.
Poikkeuksiakin toki Rajakylästä löytyy kuten asuinaluetta halkova Koisontie, joka johtaa yliopiston suuntaan ja on nimetty silloisen rehtorin Erkki Koiso-Kanttilan mukaan.
Kesä tekee tuloaan Rajakylään ja luonnonkukat puhkeavat kukkaan tienviitojen lisäksi alueen pihoilla, nurmikoilla ja puistoissa.
Eeva ja Timo Patosalmen kodissa Kurjenpolvessa rapsutellaan, istutetaan, nypitään, kuokitaan, lannoitetaan ja hoidetaan takapihaa rakkaudella. Krookukset nousivat tiistaiaamuna ja luvattu loppuviikon lämmin hoitaa oman osansa kesän tulosta, mutta tekemistä riittää.
Kun Patosalmen pihalla kukkivat kuningasliljat, se on rouvan ylpeydenaihe.
"Olen sellainen luonnonlapsi Kainuusta. Tongin aina maata ja minulla pitää kasvaa kukkasia pihamaalla."
Eeva Patosalmi lannoittaa maata takapihan ainoan puun, koristeomenapuun ympäriltä ja suunnittelee istutuksia.
"Koristeomenapuu istutettiin pihalle 40 vuotta sitten, kun muutimme Kurjenpolven asunto-osakeyhtiöön. Puutarhuri on luvannut leikata oksat. Omenapuu ennättää vielä puhjeta kukkaan, tumman lilan kukkasiin", Eeva Patosalmi ihastelee.
Patosalmen perheen toi Rajakylään työ, kun Pohjolan voiman pääkonttori muutti Kemistä Ouluun. Suurtalousemännän koulutuksen saanut Eeva Patosalmi sai töitä Norssin koulun ruokalasta. Lapset Anne-Marita ja Kari jatkoivat koulun käyntiä Oulun tyttö- ja poikalyseoissa.
Rajakylä tunnettiin ennen rakentamista Pitäjäinraja-nimisenä paikkana. Asutusta oli harvakseltaan. Ensin nousivat kerrostalot ja muun muassa Kurjenpolven asunto-osakeyhtiö, joka oli siihen aikaan kaupungin suurimpia rivitaloyhteisöjä, yhteensä 72 asunto-osaketta.
"Rajakylässä kävi myllerrys, kun muutimme tänne. Metsää raivattiin ja suota kuivattiin."
Eeva Patosalmi muistelee, että koulu rakennettiin 1970-luvun lopulla. Yksi kauppakin oli, mulkosilmäkaupaksi sitä nimiteltiin.
Patosalmen seinänaapurissa asuva Marja Nousiainen on ulkoiluttamassa koiraansa Barbieta ja vaihtaa puutarhakuulumisia Patosalmen kanssa.
Marja ja Jukka-Pekka Nousiainen muuttivat vuonna 2010 Kurjenpolveen Toppilansaaresta, kun piti saada omaa piha.
"Rajakylä on mainettaan parempi asuinalue. Minulle oli kuitenkin suuri järkytys, miten epäsiistiä täällä oli verrattuna Toppilansaareen. Koirankakkaroskiksia pitäisi olla niin kuin on Toppilansaaressa sadan metrin välein", Marja Nousiainen toivoo.
Patosalmi ei pidä siitä, että Rajakylää panetellaan.
"Kun itse on ihmisiksi, täällä on aivan ihana asua. Kirkkoa kyllä kaipaisin", Patosalmi sanoo ja jatkaa pihamaan tonkimista.
Jutussa on käytetty lähteenä oululaistutkija, filosofian maisteri Ritva Toropaisen väitöskirjaa Oulun paikannimet - mistä nimet tulevat.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva