Artikkelin lähde Kaleva
Timo Myllykoski Kaleva
Raahe Kastellin jätinkirkon merkittävä esihistoriallinen maisema Lasikankaan Kastellinperällä Raahessa uhkaa jäädä tuulivoimapuiston jalkoihin.
Tutkija, arkeoastronomi Marianna Ridderstad pelkää viereiselle Yhteisenkankaalle suunniteltujen 20-33 tuulivoimalan johtavan Suomen suurimman ja näyttävimmän jätinkirkon näkymäalueen tuhoutumiseen.
"Neoliittisen jätinkirkon ympäröivä maisema on mielestäni samassa asemassa kuin esimerkiksi Stonehengeä ympäröivä tasanko, jota on Britanniassa herätty suojelemaan. Täytyykö meidän toistaa muiden maiden virheet ennen kuin voimme suojella esihistoriallisia kulttuurimaisemiamme?"
Yhteisenkankaan tuulivoimasuunnitelmissa lähin voimala sijoittuisi noin 800 metrin etäisyydelle Kastellin jätinkirkosta.
Tutkijan mielestä etäisyyden tulisi olla ainakin kaksi kilometriä, jotta jätinkirkon näkymäalue säilyisi.
"Jos yli sata metriä korkea tuulivoimala on vain 800 metrin päässä, se on yli kymmenen asteen korkuinen. Auringon ja kuun läpimitta on noin puoli astetta, joten siitä voi päätellä kuinka hallitseva tuulivoimala olisi jätinkirkon maisemassa."
Kastellin jätinkirkko on Marianne Ridderstadin mukaan maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen kohde. Se ei ole ainoa jätinkirkko Raahen alueella, mutta merkittävin.
"Se on ikään kuin jätinkirkon stereotyyppi, ja lisäksi kaikkein suurin ja hienoin."
Ridderstadin mielestä on hienoa, että nykyään esihistorialliset maisemat katsotaan osaksi varsinaista kohdetta. Hän muistuttaa, että vanhojen historiallisten rakennustenkin kohdalla suojellaan myös rakennusten ympäristöjä.
"Voisi olla hyvä idea säilyttää myös Kastellin jätinkirkon maisema arvonsa mukaisesti", tutkija sanoo.
"Suomessa esihistorialliset muinaismuistot eivät valitettavasti ole niin hyvin tunnettuja kuin historialliset, ja siten niiden arvostuskaan ei ole samalla tasolla."
Tuulivoimaloiden aiheuttama maiseman pilaantumisen uhka on Ridderstadin mukaan merkittävä myös Kastellin jätinkirkon Unescon maailmanperintökohteeksi saamisen kannalta.
"Suomen ainoan esihistoriallisen Unesco-kohteen, Lapin Sammallahdenmäen valitsemisessa luetteloon oli keskeinen asema alkuperäisen merenrantabiotoopin jäänteiden ja pronssikautisen maiseman vaikutelman säilymisellä paikalla. Siksi Kastellin näkymä ja ympäristö tulisi suojella yhdessä kohteen kanssa."
Avainasemassa jätinkirkon maiseman ja näkymäalueen suojelemisessa ovat Marianne Ridderstadin mielestä paikalliset asukkaat. "Viime kädessä tämän ongelman voi hoitaa Museovirasto, tai ministeriö jonka alaisuudessa Museovirasto on."
Jätinkirkkojen käyttötarkoitusta tutkiessaan Ridderstad on osoittanut lähes kaikkien jätinkirkkojen "katsovan" itään. Asialla on todennäköisesti yhteys taivaankappaleiden nousun havaitsemiseen jätinkirkoilta.
"Tutkijana suren mahdollisen maiseman menetystä myös sikäli, että tuulivoimalat voivat haitata pahasti arkeoastronomisten havaintojen tekemistä kohteessa, jos horisontti peittyy osittain voimaloiden takia."
Artikkelin lähde Kaleva