Artikkelin lähde Kaleva
Carita Forsman Kaleva
Oulu "Olemme nyt aloittamassa toimet Poem-säätiön alas ajamiseksi", toteaa säätiön asiamies Pasi Pirttiaho.
Oulun kaupunki päätti viime marraskuussa, ettei se enää myönnä Poemille 125 000 euron yleisavustusta tämän vuoden jälkeen. Lisäksi kaupunki päätti antaa 170 000 euron lainalle lisää vain yhden vuoden takaisinmaksuaikaa.
Kaupunginvaltuuston käsittelyyn on tulossa vielä päätös omistuspoliittisesta linjauksesta, eli siitä tuleeko kaupunki vetäytymään vai jäämään edelleen yhdeksi säätiön omistajaksi yhdessä Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa.
"Oulun kaupunki on toistaiseksi ollut Poem-säätiön ainoa perusrahoittaja. On erittäin epätodennäköistä, että saamme sen tilalle korvaavia rahoittajia", sanoo Pirttiaho.
Poem ehdotti viime vuoden puolella, että kaupunki olisi suostunut viiden vuoden lainan takaisinmaksuohjelmaan, mutta kaupunki antoi aikaa käytännössä vain tämän vuoden loppuun.
Oulun kaupunki on rahoittanut säätiötä vuosina 2006-2010 noin 1,2 miljoonalla eurolla.
Poem on arvioinut, että tuona aikana maakuntaan kertynyt taloudellinen vaikutus on ollut noin 3,5 miljoonaa euroa.
Ennen kuin Poem ajaa toimintojaan alas, on sen löydettävä koti kesken oleville hankkeille.
"Uskon, että seuraavan puolen vuoden aikana Poemin toiminta on loppunut. Sitä ennen teemme kaikkemme, että kesken olevat projektit siirretään jollekin toiselle taholle tai niiden loppuun viemiselle löydetään muita ratkaisuja", Pirttiaho sanoo.
Säätiön alla on meneillään kaksi EU-rahoituksen alla olevaa projektia, muun muassa vuoden 2013 loppuun kestävän Sauma-projekti, jonka tarkoituksena on luoda sponsorointirahoituksen toimintamallia Pohjois-Pohjanmaan alueelle. Siihen liittyvää Mainostajasta yhteistyökumppaniksi -seminaaria vietettiin Oulussa viime perjantaina.
Toinen on laajempi Filmikaari-hanke, joka on yhdistänyt Poemia vastaavan elokuvaorganisaation Ruotsin puolella eli Filmpool Nordin.
Filmikaari on auttanut paikallisia av-alan yrityksiä kansainvälistymisessä, markkinoinnissa tai osaamisessa, joko osallistumalla suoraan kustannuksiin tai järjestämällä työpajoja.
"Sille toivotaan löytyvän uusi hallinnoija pikaisesti, mutta uskon, että Sauma lopetetaan ennakoitua aiemmin", Pirttiaho kertoo.
Poemin kolmas pääpalvelu on ollut Pohjois-Suomen elokuvakomissio, jonka tehtävänä on ollut palvella kotimaisia ja kansainvälisiä tuotantoja, muun muassa välittämällä niille tietoa kuvauspaikoista, yhteistyömahdollisuuksista ja fasiliteeteistä.
"Olisi hienoa, että edes komission työ saataisiin Oulussa säilymään, mutta sillekään ei valmiita ratkaisuja meillä vielä ole", Pirttiaho jatkaa.
Tilastojen mukaan vuonna 2011 Pohjois-Suomen elokuvakomissio konsultoi yhteensä
12 eri tuotantoa ja kuvauspäiviä kertyi kaikkiaan 37.
Business Oulun johtaja Juha Ala-Mursula näkee kaupungin aseman erittäin hankalana jatkaa Poem-säätiön rahoitusta.
"Ei rahoituspäätösten poisvetämisiä tehdä kevyin perustein. Päätös lakkauttamisesta on jo tehty, enkä näe syytä sen pyörtämiseen. Sinällään kaupunki ei tee päätöksiä minkään säätiön varsinaisesta lopettamisesta", Ala-Mursula tarkentaa.
Hän näkee rahahanojen kiinnilaittamisessa monta tekijää.
"Poemin säätiön rahoitusrakenne tekee hankerahoituksen jäykäksi, hitaaksi ja juridisesti haasteelliseksi. Sen kautta tuleva rahoitus on aina jälkijättöinen ja säätiön hallitus on henkilökohtaisesti vastuussa, että ne on tehty oikein", hän sanoo.
Toiseksi Oulu ei hänen mielestään ole tarpeeksi vetovoimainen kuvauspaikkana kansainvälisille toimijoille.
"Oulu yksistään on liian pieni omalle komissiolle. Ei elokuvabisnes ole niin suurta, että meillä olisi varaa jokaisessa kylässä puuhastella omiamme. Tässä pitäisi yhdistää toiminta yhdeksi koko Pohjois-Suomen kattavaksi elokuvakomissioksi", Ala-Mursula sanoo.
Kolmanneksi Ala-Mursula näkee pitkien elokuvien tekemisen taloudellisesti haasteelliseksi ylipäätään Suomessa.
"Meiltä puuttuvat valtiotason insentiivit. Eli kannustimet kansainvälisten tuotantojen tukemiseen ovat liian heikot, häviämme näissä aina naapurimaille, Ruotsille tai Norjalle. Sen sijaan haluamme kannustaa paikallista tekemistä, omia käsikirjoituksia, pelialan kehittämistä, lyhytelokuvia, animaatiota ja niin edelleen", hän luettelee.
Hän kiistää, että kyse on av-alan arvostuksen puutteesta.
"Päinvastoin. Oulu on yksi Suomen harvoista paikoista, jossa luovat alat on otettu painopisteeksi ja useat henkilöt kehittävät luovien alojen teollisuutta perusrahoituksella. Näemme siinä voimakasta kasvupotentiaalia. Kyse on vain siitä, miten saisimme sen järkevöitettyä ja vastaamaan nykytarvetta", sanoo Juha Ala-Mursula.
"Kaupungin tiukka rahatilanne ei helpota tätä tilannetta yhtään. Mutta tärkeintä on rakastaa itse alalla tapahtuvaa toimintaa, ei rakenteita", Ala-Mursula kiteyttää.
Artikkelin lähde Kaleva