Artikkelin lähde Kaleva
Anna Kilponen Kaleva
Oulu "Tervetuloa taiteilijakotiin", huikkaa taiteilija Kari Holma talonsa pihalta. Puutarha on rapattu jo kevätkuntoon ja talon terassille asennetaan tuulensuojalaseja. Pian on talon emännän, Eeva Holman, syntymäpäivä.
Taiteilijakodin merkitys konkretisoituu sisällä: taidetta on kaikkialla, jopa komerossa, sillä seinäpinnat ovat täynnä. Eeva Holma harmittelee, että on juhlajärjestelyjen tieltä joutunut hieman siirtämään tekemäänsä keraamisten naishahmojen kokoelmaansa.
"Rakastan ihmisiä kaikessa taiteessani, niin veistoksissa kuin akvarelleissa. Luonto puolestaan näkyy runoissani", Eeva Holma sanoo.
Eläkkeelle kielten ja uskonnon opettajan työstä 11 vuotta sitten jäätyään Eeva Holma antautui taiteelle.
Pian selviää, että 40 vuotta yhtä pitäneillä Holmilla moni asia tehdään yhdessä. Eeva avustaa Karia tekstien kääntämisessä, Kari auttaa Eevaa kuvittamisessa. Kumpikin kirjoittaa myös runoja.
Yhdessä hieman leikkimielisesti kilvoitellaankin: kummallakin on viisi runokirjaa ja molemmat ovat saaneet Päätalo-instituutin Möllärimestari-palkinnot runokokoelmistaan.
Kari on teipannut viimeisimmät runonsa huoneentauluiksi keittiön ovenpieleen. Yksi hänen "kymmenen valheen" teeseistään kuuluu: "Tee vallankumous kerran päivässä." Tarvitseeko edes sanoa: sen allekirjoittavat molemmat ja se liittyy mitä todennäköisimmin taiteeseen.
Syntymäpäivän läheisyys on saanut Eeva Holman käymään läpi elettyä elämää. Hän on ottanut esiin lehtileikkeitä ja pinkan valokuvia muun muassa Intian-matkaltaan.
"On tämä sellainen muistojen bulevardi. Pitää vain uskaltaa penkoa."
Hän on kuunnellut myös maallikkosaarnaaja-isänsä, Taneli Kyhälän puheita, joita on siirretty hiljattain cd-muotoon. "Isä oli hirvittävän verbaalinen, ja siinä minä taidan olla isäni tyttö."
Eeva Holma on lähtöisin Kuusamosta maanviljelijäperheestä. Hänen lapsuuttaan värittivät kotona pidetyt rauhansanalaisten seurat.
"Seurat saattoivat kestää kolme päivää, ja yöpyjiä oli saunassakin. Tunnelma oli lämmin ja armollinen. Koin, että se oli jonkinlaista näytelmää. Loppuhuipennuksia olivat liikutukset, joita äitinikin koki tunneherkkänä uskovaisena."
Perheen uskonnollisuutta Eeva Holma ei koskaan ole kokenut ahdistavaksi asiaksi, vaan voimavaraksi.
"Meille opetettiin anteeksiannon ja -pyytämisen sekä rukouksen tärkeyttä. Sain perinnöksi uteliaisuuden ja suvaitsevaisuuden, joita kirjoittaminenkin vaatii."
Ennen lastensa syntymää Holma oli kiinnostunut itämaisista uskonnoista ja harrasti meditaatiota.
"Palasin kuitenkin tutun kristinuskon piiriin. Halusin välittää lapsilleni iltarukousten kautta turvan ja toivon. Koin olevani etsivä liberaali ja kulttuuriuskovainen."
Runous on ollut Holmalle vapauttava ja rohkaiseva kokemus.
"Olin vielä opettaja-aikanakin aika ujo. Isommissa tilaisuuksissa en uskaltanut sanoa mielipidettäni. Kolmikymppisenä aloin opiskella yksityisesti lausuntaa Regina Estaman johdolla. Se oli kuin olisi avantoon hypännyt."
Holma arvelee, että synnynnäinen kuulovamma on osaltaan vaikuttanut tiettyyn sisäänpäin kääntymiseen. Ensimmäisen lapsen saatuaan hän melkein kuuroutui. Kuulolaitteen avulla hän pystyi toimimaan opettajana.
Esiintymispelkokin on poissa, sillä Holmalla on takanaan yli 600 lausuntaesitystä. Hän on mukana Pirkko Böhm-Sallamon vetämässä lausuntaryhmässä ja esiintyy Kastellin kirkon runoilloissa.
Kuusamossa sijaitseva ateljeehuvila kutsuu Holman pariskuntaa säännöllisesti. Kuusamossa asuu myös Eevan sisaruksia ja sukulaisia.
"Muutaman yön olemme siellä kerrallaan. Sitten Eevaa alkaa poltella, että pitäisi saada aamun Kaleva ja päästä kulttuurin pariin", Kari Holma paljastaa.
Artikkelin lähde Kaleva