Museo pääsi pois kellarista

Liisa Lehto-Peippo Kaleva
Haapavesi Toisin kuin paikallismuseot yleisesti, Haapaveden kotiseutumuseo elää vahvassa myötäisessä. Museo on muuttanut kaupungintalon kellarista katutasoon, isoon puutaloon Myyrilään. Lääkärintalona tunnettu rakennus sijaitsee keskeisellä paikalla, terveyskeskuksen vieressä.
Haapavesi-Seuran museovastaava Jaana Juntto-Raution mielestä parempaa ratkaisua kotiseutumuseolle ei olisi voinut olla. Uusi museo arvoisessaan rakennuksessa on herättänyt runsaasti kiinnostusta.
"Museo on saanut innostuneen vastaanoton. Kävijöitä on ollut runsaasti", hän sanoo.
Kolkkoon kotiseutumuseoon kaupungintalon kellariin museoon kävijän piti osata mennä.
Myyrilän huoneisiin on koottu arvokkaita aihekokonaisuuksia, kuten Onnelan, metsähoitaja Holmqvistin kodin irtaimistoa ja henkilökohtaisia esineitä, hiihto- ja kanteleperinnettä, sotahistoriaa sekä aineistoa kansanrunoilija Viina-Matista ja laulaja, näyttelijä ja kanteleensoittaja Pasi Jääskeläisestä.
Juntto-Raution ylpeys museossa on Oulun yliopistossa vaikuttaneen Aapo Heikkilän ortotopologian laitos. Ainutkertainen kokoelma on sijoitettu siivouskomeroon.
Juntto-Rautio toivoo, että Myyrilään saataisiin talossa sijainneen ja yli 30 vuotta Haapavedellä toimineen legendaarisen kunnanlääkäri Virangon vastaanoton kalustoa. Sitä mahdollisesti saadaan lahjoituksena museolle.
Museo on avoinna arkipäivisin ja kesällä myös viikonloppuisin. Museossa toimii yhdistysten ylläpitämä kahvila ja käsityömyymälä. Niiden ansiosta museoon voi tutustua, vaikka museoväkeä ei olisi paikalla.
Museossa on myös nuorta työvoimaa. Haapaveden opiston tieto- ja kirjastopalvelualan opiskelijoita on Juntto Raution mukaan ollut helppo ottaa harjoittelijoiksi, sillä heidän opintoihinsa kuuluu kotiseututyö- ja museo-oppi.
Suomen Kotiseutuliiton pääsihteerin Lasse Saressalon mukaan kotiseutumuseot ovat vaikeuksissa. Museot kaipaavat hänen mukaansa sukupolvenvaihdosta ylläpitämään niitä ja siirtämään niitä nykyaikaan.
Museoiden vaikeuksia yritetään ratkaista aloittamalla uuden sukupolven museoharrastajien koulutus.
"He oppivat museologisen työn ja kykenevät myös pyörittämään museoiden toimintaa. Nuorilla on atk-valmius. Heidän kykyään luetteloida, digitoida ja saattaa esineitä kolmiulotteisiksi hyödynnetään."
Museoiden aukiolo on rajallista. Kun museot toimivat vapaaehtoistyön avulla, niitä pystytään pitämään auki nyt vain hetken aikaa kesäsunnuntaisin.
Ratkaisu olisi hänen mukaansa se, että kunnat sijoittaisivat rahojaan 4 000-5 000 euroa vuodessa ja palkkaisivat koululaisia pitämään auki museoita.
Liitoskunnissa on Saressalon mukaan ongelmana, että kunnat eivät ota vastuulleen paikallismuseoita, mikä johtaa siihen, että museot rappeutuvat ja häviävät.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva