Kannu kuin taideteos

Carita Forsman Kaleva
Oulu "Minua kiehtoo ajatus, että käyttöesine voisi olla niin kaunis, että se kävisi taiteesta", sanoo tyrnäväläinen muotoilija Anna Matinlauri, 36.
Hän on yksi pohjoisen nuorista muotoilijalupauksista, jotka ovat mukana valtakunnallisessa Kattaillen-kiertonäyttelyssä.
"Toin tähän näyttelyyn aamiaisveistokseni, jossa on ideana, että siihen kuuluvat astiat voidaan pinota päällekkäin ja jättää pöydälle koristeeksi", hän esittelee.
"Minun ei tee mieli tehdä turhakkeita, vaan jotain, josta olisi jotain hyötyä", Matinlauri jatkaa.
Kattaillen-näyttely on kiertänyt Helsingin ja Tampereen kautta nyt Ouluun ja mukana on 23 muotoilijaa ympäri Suomen, opiskelijoita ja ammattilaisia. Matinlaurin lisäksi pohjoisesta mukana ovat myös muun muassa ylitorniolainen Tarja Alahuhta, oululaislähtöinen Marja Hepo-aho sekä pudasjärveläinen Oili Puurunen.
Mukaan rajattiin tuotteita, jotka liittyvät tarjoiluun, ruuanvalmistukseen ja kattaukseen. Idea näyttelyyn lähti huolesta, miten suomalaiset muotoilijat ja taidekäsityöläiset ovat kadottamassa uskon käyttöesineiden valmistamisen kannattavuuteen. Usein tekijä itse joutuu ideoinnin ja muotoilun lisäksi huolehtimaan myös markkinoinnista ja myymisestä.
"Yksi näkökulma tähän kiertonäyttelyyn on nimenomaan myyminen, koska etenkin nuorten muotoilijoiden suuri kompastuskivi on markkinoille pääseminen", sanoo näyttelyn järjestäjä eli Modus ry:n projektipäällikkö Anu Kirkinen. Siksi näyttelyyn on sidottu PopUp-myymälät, jollainen on avattu myös väliaikaisesti Ouluun, sisustusliike Mööpeliin.
Suomalaisen muotoilun kultakaudella ihmiset hankkivat koteihinsa arvokkaita käyttöesineitä. Tänä päivänä kauppojen hyllyt pursuavat massatuotantojen halpatuontitavaraa, johon kotimaisen muotoilun on vaikea vastata. Ihmisten kulutuskäyttäytymistä säätelee halpa hinta.
"Olemme vuosikausia puhuneet käsityöläisten verotuksen epäoikeudenmukaisuudesta. Maksamme samaa arvonlisäveroa tuotteistamme, mitä teollinen tuotantokin, vaikka se lähtökohtaisesti on suoraan meidän työmme verotusta", Kirkinen toteaa. "Meille vain usein vastataan, että nostakaa tuotteen hintaa, joka juuri on päinvastoin, mitä pitäisi tehdä. Emme ilmeisesti ole ajaneet asiaamme tarpeeksi äänekkäästi, koska siihen ei ole saatu muutosta", hän lisää.
Sekä Anna Matinlauri että Tarja Alahuhta, 34, ovat opintojensa loppusuoralla, ja näyttelyyn pääsy avaa silmiä arkitodellisuudelle. "Ainakin vertaistuki on korvaamaton", naurahtaa Matinlauri.
"Kun itsekseen puurtaa työnsä ääressä, ja usein ilman kannustusta, niin tässä näemme mitä muut ovat tehneet ja saamme uskoa omaan tekemiseen", he lisäävät.
Tarja Alahuhta toi näyttelyyn osan Lumikudos-sarjaa, jossa näkyy pohjoinen vaikutus.
"Tämä onkin minusta tärkeää, kun puhutaan esimerkiksi pohjoisten oppilaitosten lakkauttamisista. Se ei ole ihan sama asia, jos kaikki käymme samaa koulua jossakin etelässä, sillä meillä pohjoisen ihmisillä on usein oma kulttuurinen pohja katsella ja käsittää asioita", hän sanoo.
Anna Matinlauri asuu ja työskentelee tällä hetkellä kotipaikallaan Tyrnävällä.
"Meillä on siellä mieheni kanssa maatila ja ilman sen antamaa perustoimeentuloa en minäkään pystyisi tätä työtä tekemään. Olen siis siinä mielessä onnellisessa asemassa", hän toteaa.
Tulevaisuus näyttää kummankin muotoilijan silmissä sekä haastavalta että toiveikkaalta.
"On todella vaikea ajatella, että voisimme elättää itsemme pienen nyrkkipajan antimilla. Siksi pääseminen tällaisiin yhteisnäyttelyihin on erityisen tärkeää. On pakko päästä esille, jotta on olemassa", lisää Alahuhta.
Nuoria muotoilijoita tietysti puhuttaa myös kerskakulutus ja ekologiset seikat.
"Usein sitä miettii, että miksi teen tähän valmiiseen maailmaan yhtään uutta tavaraa. Keramiikassa kierrätys on erityisen hankalaa ja esimerkiksi hukkapaloille on vaikea löytää uusiokäyttöä. Tietysti voimme alentaa esimerkiksi polttolämpötiloja, mutta ongelma on kieltämättä hankala. Siksi haluaisimmekin luoda pitkäikäisiä käyttöesineitä, joiden esteettinen arvo olisi kestävä."
Kattaillen - kotimaisia kattaus-
esineitä -näyttely 15.5.-2.6.
Galleria 5:ssä Oulussa.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva