Artikkelin lähde Kaleva
Anssi Juntto
Oulu Moni tämän kevään luokkaretkeläinen on ilmaissut pettymyksensä, kun Tietomaassa Oulussa ei ole enää esitetty jättielokuvia.
Vanhan analogisen elokuvaprojektorin tultua käyttöikänsä päähän Suomen suurimmalle valkokankaalle on heijastettu laadukkaan tiededokumentin sijaan vaatimattomampaa planetaarioesitystä.
Jättielokuvan puuttuminen on mitä ilmeisimmin myös heijastunut tiedekeskuksen kävijämääriin. Alkuvuodesta vierailijoita on ollut 25 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.
Tietomaan jättielokuvateatteri oli valmistuessaan vuonna 1988 Suomen ensimmäinen, ja sen jälkeen, kun hieman myöhemmin avattu Heurekan elokuvateatteri Vantaalla muutettiin planetaarioksi kuusi vuotta sitten, se oli myös Suomen ainoa.
Aikanaan käytettynä hankittua Omni Films SX-6500 -projektoria oli jo pitemmän aikaa korjailtu Heurekan ja Linnanmäen vanhoista projektoreista napsituilla varaosilla.
Eläkkeelle projektorivanhus päästettiin viime vuodenvaihteessa, kun viimeksi näytetyn Dinosaurusten aika! -elokuvan esitysoikeus päättyi.
25 vuoden aikana laitteella ehdittiin näyttää 23 eri elokuvaa, niistä kaksi kahteen kertaan.
"Meidän budjetillamme saatoimme esittää vain yhtä elokuvaa vuodessa. Sama analoginen selluloidifilmi pyöri 3-6 kertaa päivässä. Filmi oli jo kahdeksan kuukauden jälkeen naarmuinen ja katkennut moneen kertaan. Ja kun kaluston fyysinen kunto heikkeni, lamppu rupesi vilkkumaan", yhteistyökoordinaattori Sampo Puoskari Oulun museo- ja tiedekeskuksesta kertoo.
"Meitä rupesi suorastaan hävettämään asiakkaiden puolesta, että jouduimme näyttämään sellaista museotavaraa, kun kaikilla on jo kotonaankin jonkinlainen digikalusto."
Toinen syy projektorin hyllyttämiseen oli sen harvinaiseksi käynyt 8/70 mm -filmiformaatti, jolle alkoi olla vaikea löytää sisältöjä. Yhdysvalloissa elokuvatuottajat lopettivat 8/70 mm -printtien tekemisen kolmisen vuotta sitten.
"Tämän formaatin esityslaitteita on ollut maailmalla vähän, enkä tiedä, onko niitä käytössä enää yhtään. Eurooppalaisten jättielokuvateatterien ja -esittäjien järjestössä Euromaxissa Tietomaa oli viimeiset vuodet ainoa kyseisen formaatin käyttäjä", Puoskari toteaa.
Jotta Tietomaassa voidaan jatkossa esittää jättielokuvia, on sinne hankittava ajanmukainen digilaitteisto.
Rahoituksen lisäksi päänvaivaa aiheuttaa se, että jättielokuvaformaatteja ja digitaalitekniikoita on useampia. Se on kuitenkin selvää, että Oulun kaupungin kannattaa satsata nimenomaan kolmiulotteisuuteen.
"Tiedekeskuskäytössä tullaan edelleenkin keskittymään 40-minuuttisiin tiededokumentteihin, ja niistä suurin osa tehdään jo oletusarvoisesti 3D:nä.
Ne toimivat isolla kankaalla aivan eri tavalla kuin normaaliteattereissa", maailmalla 3D-dokumentteja nähnyt Puoskari vakuuttaa.
3D-digijärjestelmän lisäksi Tietomaa tarvitsee uuden valkokankaan, sillä nykyisten jättielokuvien kuvasuhde on muuttunut laajakuvaksi, ja digiprojektori vaatii kangasmateriaaliltakin enemmän.
Yhtä lailla moni toivoo, että pitempiraajaisille kärsimyksiä aiheuttavat istuimet uusitaan samaan syssyyn.
Tietomaahan soveltuvista digitaalisista ratkaisuista on jo pyydetty muutamia tarjouksia.
Puoskarin mukaan laitteistolle ja valkokankaalle kertyy hintaa muutamia satoja tuhansia euroja. Vertailun vuoksi tiedekeskuksen alkuperäinen järjestelmä kankaineen maksoi nykyarvoon ja -valuuttaan muunnettuna noin 150 000 euroa.
Myös kaluston vuokraamista on selvitetty. Se tulee kuitenkin vuositasolla niin kalliiksi, että on järkevämpää investoida uuteen.
Puoskari korostaa, että uutta digiprojektoria ei omita pelkästään tiedekeskuksen elokuvien näyttämiseen, vaan se on tarkoitus saada myös muiden toimijoiden käyttöön.
Mahdollisia hyödyntäjiä ovat esimerkiksi Oulun kansainvälinen lasten- ja nuortenelokuvien festivaali ja peliteollisuus.
Artikkelin lähde Kaleva