Alpuan mänty jalostuu ikoneiksi

Timo Myllykoski Kaleva
Raahe Alpuanharjulla Raahen Vihannissa ei kasva mitä tahansa mäntyjä. Niistä syntyvät Suomen parhaat, ulkomaita myöten kysytyt ikonilaudat.
Vain parin sadan metrin päässä mäntyjä kasvavalta harjulta asuvien Elli ja Veikko Tiittasen kotiverstaassa valmistuu tasaiseen tahtiin ikonilautoja eli maalauspohjia ikonimaalareille. On valmistunut jo 1970-luvun loppupuolelta lähtien. Valtaosa tuotannosta menee ikonimaalareille Suomessa, mutta on lautoja lähtenyt Alpuasta muun muassa Ruotsiin ja Saksaan, Kanadaankin.
"Ulkomaankauppa on vähän hankalaa, kun ei ole kielitaitoa", Veikko Tiittanen, 84, sanoo.
Mestari Veikko Tiittasesta tuli vahingossa, vaimonsa Elli Tiittasen, 79, lähdettyä 1976 ensimmäiselle ikonimaalauskurssilleen.
"Kuljin kursseilla ja Veikko teki minulle lautoja. Kursseilla kyseltiin, että mistä olen saanut noin hyviä lautoja, ja että tekisikö Veikko niitä muillekin", Elli Tiittanen kertoo.
Ja Veikkohan suostui, haki oppia lautojen pohjustukseen ja kehitti työtapoja. Ikonilautojen tekemisestä alpualaisessa autotallissa tuli yritystoimintaa.
"Olemme arvonlisäverovelvollisia", Veikko Tiittanen sanoo ja puhuu tuotevalikoimasta, markkinoista ja kysynnän kausiluonteisuudesta.
"Lautoja tehdään jatkuvasti, mutta myynti on kausiluonteista. Valamoon lautoja menee ympäri vuoden, mutta muuten parhaat markkinat ovat syksyllä, kun kansalaisopistojen kurssit alkavat."
Alun alkaen Veikko Tiittanen osti ikonilautojen puut kalajokiselta sahalta. Kun toimitukset sahalta loppuivat, löytyi korvaava puuntoimittaja kotikylältä.
"Ikivanhan perinteen mukaan puun pitäisikin olla siltä paikkakunnalta missä ikoni on maalattu", hän sanoo.
Eikä ikoniksi mikä tahansa puu kelpaa. Tiittanen kelpuuttaa lautoihinsa vain tiheäsyistä oksatonta mäntyä.
"Olen kokeillut kaikkea mahdollista puuta apassista lähtien. Koivusta tulee liian painavia lautoja, hienot rouvat eivät jaksa niitä kantaa. Mänty on se, mikä kaupaksi käy."
Ikoneita varten kaadetut männyt kuivataan ensin luonnossa, sitten koneellisesti. Kun puut on sahattu ja liimattu laudoiksi, annetaan liimauksen kuivua vähintään kaksi kuukautta ennen lautojen höyläämistä.
"Haastavin vaihe on pohjustus. Ensin kerros jänisliimaa laudan pintaan, sitten puuvillakangas ja laudan koosta riippuen 7-10 kerrosta liituliimaseosta. Sitten hiotaan", Veikko Tiittanen kertoo.
Hyvän ikonilaudan pinta ei halkeile. Elli Tiittasen mukaan Veikolla on ikonimaalareiden keskuudessa suorastaan maine; hänen tekemänsä pohjustus ei halkeile.
"Kantapään kautta opittua", Veikko Tiittanen vähättelee ja kiittelee kotiverstaan jatkuvaa sisäistä kontrollia.
"Elli maalaa ikoneita jatkuvasti, ja palaute tulee kyllä heti, jos laudan laadussa on sanomista."
Ikonilautojen valmistus Tiittasten kotiverstaassa loppuu väkisinkin jossain vaiheessa. Ikävuosien karttuessa lautavalikoimaakin on jo karsittu.
"Parasta olisi, kun täällä Alpuassa joku jatkaisi tätä hommaa. Tuotantotapaa olisi ihan varmasti mahdollista kehittää edelleenkin", Veikko Tiittanen sanoo.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva