Vilho Lammen teokset palasivat kotiin

Anne Helaakoski Kaleva
Oulu "Herra lehtori H. Kuusiselle, Jyväskylä, Puistokatu 21" alkaa liminkalaisen taiteilijan Vilho Lammen kirje ystävälleen. Kirjeen aiheena on Lammen Heikki Kuusiselle lähettämä maalaus Viljamakasiini. Oulun taidemuseon Satula-salin valkokankaalta katselevat vuonna 1936 kuolleen taiteilijan kasvot. Tilanne on liikuttava ja hitusen aavemainen.
Muuten taidemuseon väellä hymy oli korvissa ja onni pakahduttavaa. Kyseessä oli julkistamistilaisuus, jossa esiteltiin taidemuseolle lahjoitetut yhdeksän Vilho Lammen maalausta sekä taiteilijan kirjeenvaihtoa 1920- ja 1930-luvuilta.
Lahjoituksen myötä museon Vilho Lampi -kokoelma kasvaa noin viiteenkymmeneen teokseen, joka on jo merkittävää valtakunnallisestikin.
Kulttuurihistoriallisesti merkittävää on myös lahjoituksena saatu kirjallinen aineisto. Se antaa uutta perspektiiviä sekä Lammen tuotantoon että elämään. Erityisesti museon väki on iloinen siitä, että Lammen Pariisin-matkasta saadaan nyt laajasti valaistusta. Aikaisemmin siitä ei tiedetty juuri mitään.
Lahjoituksen takana on nykyisin Tanskassa asuva Pekka Teräsalmi, jonka isovanhemmat Wally ja Heikki Kuusinen vaikuttivat Oulussa vuosina 1923-1928. Heikki Kuusinen toimi silloin ranskan ja saksan kielen lehtorina Oulun lyseossa. Vuonna 1925 heille syntyi tytär Senta Kuusinen, myöhemmin Teräsalmi. Pekka Teräsalmi on vuonna 2011 edesmenneen Senta Teräsalmen poika.
Heikki Kuusinen ja Vilho Lampi tapasivat aikoinaan Oulussa. Heidän yhteydenpitonsa jatkui kirjeitse Kuusisten muutettua Jyväskylään.
Ranskan kielen taitajana Kuusinen auttoi taiteilijaa kääntämällä hänen kirjeenvaihtoaan ranskaksi sekä esimerkiksi lähettämällä käännöstekstejä päivälehdille ja toimimalla teosvälittäjänä Keski-Suomessa.
Lampi puolestaan maksoi käännöstöistä ja vaivannäöstä maalauksillaan. Taideteoksista suurin osa onkin peräisin Lammen ja Kuusisen ystävyyden ajalta 1920- ja 1930-luvuilta. Myöhemmin Senta Teräsalmi täydensi kokoelmaa kahdella Lammen teoksella.
Pekka Teräsalmi kertoo kysyneensä joskus äidiltään, onko tämä harkinnut lahjoittaa teokset johonkin taidemuseoon.
"Äiti suhtautui asiaan niin, että miksi hän luopuisi muistoista isästään. Toisaalta hän lainasi joskus maalauksia näyttelyihin, ja oli hyvin iloinen siitä, että muutkin saivat tauluista nauttia."
Teräsalmi myöntää, ettei Lampi kuulu hänen suosikkitaiteilijoihinsa. Maalausten kulttuurihistoriallisen merkityksen hän kuitenkin ymmärtää.
"Meille ne ovat perhehistoriaa. Tauluja, jotka roikkuivat olohuoneen seinällä."
Kun Senta Teräsalmi kuoli, kukaan sisaruksista ei maalauksia erityisemmin halunnut. Pekka Teräsalmi ehdotti, että hän ottaisi teokset ja lahjoittaisi ne eteenpäin.
"Etsin sopivaa vastaanottajaa. Oulun taidemuseo tuntui hyvältä ehdokkaalta, koska Oulu on äidin synnyinkaupunki, isovanhempani tutustuivat Vilho Lampeen Oulussa, ja taidemuseossa on jo Vilho Lammen teoksia. Laitoin sähköpostia, että kiinnostaako, ja wham! Vastaus tuli saman tien", nauraa Teräsalmi.
"Luulen, että jos Senta istuisi jossain pilven päällä katselemassa, hän olisi onnellinen ja toivottaisi kaikille antoisaa taidekokemusta."
Vilho Lammen kirjeisiin jo jonkin verran tutustumaan ehtinyt amanuenssi Tarja Kekäläinen kertoo osan kirjeistä olevan lyhyitä ja asiallisia, ja toisten taas pitkiä ja seikkaperäisiä.
Niissä taiteilija kertoo maalaamisesta, suunnitelmistaan ja elämästään. Kirjeistä heijastuu kiireisyys maanviljelyksen, taiteen tekemisen ja näyttelyiden parissa. Myös yksinäisyys Limingan lakeuksilla kaukana kaikesta korostuu.
Kirjeet kertovat, kuinka taide oli Lammelle sisäinen pakko. Kärsimys, tuska, onni ja lahja, jota taiteilija ei lahjoittaisi pois.

Erityisesti Pariisista
1930-luvun alussa kirjoitetut kirjeet kiinnostavat taidemuseon väkeä. Pariisi lumosi Lammen ja vei mennessään. Kahden kuukauden ajan Lampi asui ja opiskeli taidetta Pariisissa, katseli nähtävyyksiä lähes yötä päivää, ja vietti Louvren taidemuseossa 5-6 tuntia kerrallaan.
Hän myös ikuisti Pariisin maisemia öljymaalauksiin ja akvarelleihin. Tuomisinaan Suomeen hänellä oli noin 20 vesivärityötä.
"Kirjeet ovat kuin taiteilijan puheenvuoro. Meillä on suunnitteilla yhteishanke niiden tiimoilta erään etelän suuren taidemuseon kanssa, mutta tässä vaiheessa en kerro enempää. Mutta Vilho Lammesta ollaan kiinnostuttu. Hän on nousussa valtakunnallisestikin."
Senta Teräsalmen mukaan nimetty lahjoituskokoelma on esillä Oulun taidemuseon Satula-tilassa viikonlopun 5.-6. toukokuuta ajan. Esillä ovat kaikki yhdeksän maalausta sekä valikoima Vilho Lammen kirjeistä. Kevään aikana teokset laitetaan nähtäviksi taidemuseon nettigalleriaan.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva