Artikkelin lähde Kaleva
Jaana Skyttä
Oulu Veitsiluoto Oy:n talousjohtajana toimineen Juhani Lareksen mielestä on erinomaisen hyvä, että Merikosken Rotaryklubin viikkotapaaminen on aina maanantaisin. Sen ansiosta viikko alkaa ryhdikkäästi. On pakko katsoa siistimpää asua päälle ja lähdettävä liikkeelle.
Vauhtiin päästyään miehen viikkoa ryydittävät monet aktiviteetit, mutta sopivasti annosteltuna. Ikä, ja terveys on jo huomioitava.
Oman aikansa ottavat toiminta partioliikkeessä sekä taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan tehtävät.
Lisäksi Lares toimii vastaavana toimittajana Pohjois-Pohjanmaan Partioperinneyhdistyksen julkaisemassa lehdessä. Usein viikon päättää osallistuminen jumalanpalvelukseen Pyhän Luukkaan kirkossa.
Kristilliset perusarvot, joita myös miehen rakkaimmat harrastukset, partio- ja rotarytoiminta heijastavat, ovat kulkeneet Lareksen ohjenuorana läpi elämän.
Lares syntyi Lievestuoreella, selluloosatehtaan kupeessa. Isä oli selluloosainsinööri. Vuonna 1934 perhe muutti Kemiin Veitsiluodon saarelle, jonne Veitsiluoto Oy oli rakentanut sellutehtaan paria vuotta aiemmin.
Opiskeltuaan ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakoulussa ja juridiikkaa Helsingin yliopistossa, Lares muutti Ouluun.
Oulu Oy:ssä hän työskenteli alkuun laskentapäällikkönä, sittemmin yhtiön talousjohtajana. Oulu-yhtiön fuusioiduttua Veitsiluoto Oy:hyn Lareksesta tuli koko konsernin talousjohtaja ja työpöytä siirtyi Kemiin.
"Edesmennyt ystäväni, Mirjam Kinos laati minulle exlibriksen, joka kuvaa Oulu-yhtiön kolmea piippua. Itselleni kuva symboloi myös elämäni kolmea tehdasta: Lievestuoreella, Veitsiluodossa ja Oulussa", mies sanoo.
Vaativiin talousjohtajan tehtäviin sisältyi muun muassa laskentatoimi ja rahoitus. Oulu-yhtiön ensimmäinen tietokonekin hankittiin Lareksen aikana. Pitkään sivutyönä oli myös tehtaiden laivanvarustuksesta huolehtiminen.
Merkittävänä käännekohtana Lares pitää sitä, että Oulu-yhtiön toiminnan päättyessä yhtiö siirtyi Veitsiluoto Oy:lle, toinen vaihtoehtohan olisi ollut Kajaani Oy. Fuusioitumisen jälkeen Oulussa käynnistyi nopeasti paperintuotanto, jota varten tarvittiin rahoitusta.
"Teimme kolme matkaa Japaniin, joiden aikana neuvottelimme lainoituksista suurten pankkien edustajien kanssa."
Lares toimi vuosia Oulu-yhtiön hallituksen ja hallintoneuvoston sihteerinä.
Näiltä ajoilta on rikkaana jääneet mieleen keskustelut Suomen merkittävimpien talouselämän vaikuttajien kanssa, Suomen Pankin pääjohtajasta Metsähallituksen ja Ilmarisen pääjohtajiin.
Eläkkeelle jäätyään Lares on kirjoittanut paljon, syystä että se on niin tavattoman hauskaa. Yksi hänen julkaisuistaan on Veitsiluodon yhdyskuntahistoriikki.
"Vuonna 1920 saarella asui vain kuusi ihmistä. Kun sinne perustettiin saha ja myöhemmin selluloosatehdas, väkiluku nousi puoleentoistatuhanteen. Nyt saarella on vain tehdas. Lapsuuteni Veitsiluoto oli tavattoman hieno ympäristö kasvaa. Miljöö on tuhoutunut, mutta sellaista elämä on."
Millä mielin talousjohtaja katsoo suomalaista yhteiskuntaa ja omaa elämäänsä taaksepäin?
"Yhteiskunta on muuttunut parempaan päin. Esimerkiksi paperiteollisuudessa teollisuustyöntekijöiden elintason nousu on ollut huikea. Huolenaiheitakin on, esimerkiksi nuorisotyöttömyys ja vanhustenhuolto. Tässä suhteessa rahan käyttö olisi ajateltava uusiksi."
Henkilökohtaisessa elämässään Lares on miettinyt, olivatko kaikki elämässä tehdyt suuret ratkaisut oikeita. Oliko järkevää toimia samalla alalla, samalla paikkakunnalla koko työura ja oliko päätös elää perheettömänä viisas valinta.
"Mutta eikös apostoli Paavalikin sanonut: avioliitto ei ole tarkoitettu kaikille", hän kuittaa.
Perheen puutetta korvaavat tiiviit suhteet veljien perheisiin, samoin lukuisat ystävät. Asuintalon läheiset naapuruussuhteet ovat yksinäiselle suuri turvaverkko.
Orastavasta kevätflunssasta huolimatta Lares sanookin keränneensä voimia tarjotakseen syntymäpäiväkahvit lähipiirille. Lämmöllä ja ystävyydellä.
Artikkelin lähde Kaleva