Artikkelin lähde Kaleva
Maija-Leena Ervasti. Kuusamon kulttuurielämän mahtinainen ja monipuolinen kulttuurivaikuttaja Maija-Leena Ervasti, o.s. Tapiola, kuoli 5. toukokuuta kotikaupungissaan sijaitsevassa hoitokodissa 91-vuotiaana. Hän oli syntynyt 4.6.1921 Porvoossa journalistiperheeseen.
Pohjoissuomalaiset oppivat tuntemaan värikkään feministin etenkin Oulun läänin näyttämötaiteen läänintaiteilijana 1975-1988.
Isä, päätoimittaja "Arra" Tapiola, suositteli vilkkaalle kuopustyttärelleen journalistin uraa, mutta itsepäinen nuori nainen suuntasi näyttämöopistoon.
Kirjoittaminen kulki kuitenkin Ervastinnaksi kutsutun diivan elämässä oleellisena osana: noin 70 vuoden aikajänteellä syntyi lehtijuttuja ja aforismi- sekä runokokoelmia.
Tuomas Pirttimaan kirjoittamassa Punainen tuoli -elämäkerrassa muistutetaan, että koulutyttö kirjoitti jo 1930-luvun alussa nuortenkirjoista oululaiseen Kaikuun, jonka päätoimittajana isä työskenteli.
Teatteri- ja kirjallisuuskriitikon ura jatkui 1990-luvulle Kalevassa. Ervastinnaa jopa kohtasi pohjoissuomalaisittain poikkeuksellinen huomionosoitus, kun Suomen Arvostelijain Liitto kutsui hänet kunniajäsenekseen. Isän esittämät journalistitoiveetkin toteutuivat seuraavassa polvessa: Maija-Leenan poikakatraasta peräti kahdesta tuli toimittaja.
Kuten Maija-Leena Ervastin muukaan elämä, ei teatteriurakaan kulkenut suoraviivaisena. Sota syttyi, näyttämöopistolainen lähti rintamateatteriin ja löytyi tuleva puoliso. Avioliitto kuusamolaisen aktiiviupseerin, sittemmin hammaslääkäri Kalervo Ervastin kanssa johti yleensä sellaisille paikkakunnille, joissa ei ammattiteatteritoimintaa ollut. Niinpä pariskunta nähtiin perustamassa muun muassa Rovaniemen teatteria. Myöhemmin Kuusamon näyttämöstä tuli kotiestradi, jossa Ervastinna kypsyi ohjaajaksi.
Missään vaiheessa hän ei jättänyt väliin runoutta vaan esiintyi myös lausuntataiteilijana.
Äkkikäänne elämässä koitti 1970-luvun alussa, kun Maija-Leena Ervasti jäi leskeksi ja kolmen alaikäisen pojan yksinhuoltajaksi.
Näyttämötaiteilijan päätoimiselle uralle palaaminen oli suuren taistelun tulos, koska poliittisesti kiihkeällä 70-luvulla julkioikeistolaisen eteen kasaantui esteitä. Valinta läänintaiteilijaksi vakiinnutti Maija-Leena Ervastin aseman ja hänen violettiin sävytetty hahmonsa tuli tutuksi muun muassa Kajaanin runoviikon, silloisen Sanan ja sävelen, vakiokävijänä sekä -esiintyjänä.
Vaikka Grand Old Lady on poissa, hän esiintyy tänä keväänä Ylen Teemalla Mikko Niskasen Päätalo-filmeissä, jotka ovat osa hänen elokuva- ja televisiouraansa.
Kaisu Mikkola
Artikkelin lähde Kaleva