Artikkelin lähde Kaleva
Pia Kaitasuo Kaleva
Oulu Kulttuuriyhdistysten kirjosta, joka pohjoista yliopistokaupunkiamme sattuvasti sävyttää, pilkistää yhä pontevammin pystyyn kirjallista kulttuuria vaaliva Kirjan Ystävät.
Kirjan Ystävät syntyi 1993 Oulun yliopiston tutkijoiden ja opiskelijoiden ja kirjastoväen ideasta. Yhdistys järjesti muun muassa luentotilaisuuksia ja kirjailijavierailuja. Toiminta kuitenkin hiipui viime vuosikymmenen alussa.
Kolmisen vuotta sitten yhdistystä ryhdyttiin herättelemään ruususen unesta. Unilukkarin virkaa toimittamaan pyydettiin Tolkien-tutkija Jyrki Korpua, joka tällä hetkellä työskentelee kirjallisuuden oppiaineen yliopisto-opettajana.
Useissa kulttuuriyhdistyksissä vaikuttavan Korpuan verkostoista arveltiin olevan hyötyä.
"Kyselin vähän ja sain kerättyä kiinnostuneista ydinporukan: Pääkön Marjo, Laurin Jarkko ja Linnan Sinikka muun muassa lähtivät mukaan."
Uusi lähtö vaati uudenlaista strategiaa esimerkiksi toimintamuotojen suhteen. Vain akateemisissa piireissä pysyttelevällä yhdistyksellä on vaara jäädä eliitin puuhasteluksi.
Sen Korpuakin myöntää. Hän sanoo Kirjan Ystävien päällimmäisenä tarkoituksena olevankin toiminnan laaja-alaistamisen.
"Sitä kautta päästään kiinni erilaisiin ja eri ikäisiin kirjallisuuden harrastajiin."
Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että tapaamisia ei enää pidetä Linnanmaalla, vaan kohtauspaikkoja ovat vaikkapa baarit ja puistonpenkit.
"Tällä on ollut jo vaikutusta. Oulun päivien divarikierroksella viime syksynä nuorin osaanottaja oli 15-vuotias."
Yhteistyö muiden paikallisten kulttuuriyhdistysten kanssa, kuten esimerkiksi Huutomerkin, on myös olennaisen tärkeää.
Sen ohella että Kirjan Ystävät on lähtenyt karistamaan yllään riippunutta akateemisuuden viittaa, se haluaa irti myös ahtaasta kaanonista - siis kirjallisuuden niin sanotusta arvojärjestyksestä, Jyrki Korpua sanoo.
Mahtuvatko toimintaan mukaan siis myös Kalle Päätalon lukijat?
"Tärkein asia on olla kirjan, teoksen ja tekstin ystävä. Arvostaa kirjaa huomioimatta sitä, mitä lajityyppiä se edustaa."
Korpuan mukaan tämä on näkynyt esimerkiksi yhdistyksen lukupiirien teemoissa.
"Meillä on ollut niin sarjakuvaa kuin kotimaista kertomakirjallisuutta. Mitään ei rajata pois."
Hän tähdentää Kirjan Ystävien olevan lukijayhteisö. "Siis verrattuna vaikkapa Huutomerkkiin, joka nostaa esille kirjoittajia."
Tapahtumat ovat ilmaisia ja pääasiassa tarkoitettuja jäsenille, joita Korpuan mukaan on tällä hetkellä listoilla parikymmentä. Lisää mahtuu.
"Kaikille avoimia tilaisuuksia on niitäkin ja osallistujia niissä on ollut kymmeniä."
Nimekkäiden kirjailijavieraiden monologit eivät ole enää toiminnassa niin oleellisia, vaan ääneen halutaan päästää faneja, lukijoita ja tutkijoita.
"Haluaisin että tarjolla olisi runsaammin mahdollisuuksia keskusteluun, ei vain teosten tai tekijöiden esittelyjä."
Kirjojen merkitystä siis avataan vuorovaikutuksen kautta, ja siksi muun muassa nyt tauolla olevat lukupiirit ovat vahvasti mukana tulevaisuudessa, Korpua lupaa.
"Nyt on hyvä aika tulla ja esittää toiveita, mitä lukupiirit käsittelisivät ja miten ne toimisivat."
Jyrki Korpua näkisi mielellään useita pienimuotoisia tapahtumia, "kirjapäiviä", sijoiteltuina ympäri vuoden.
"Kirjallisuus on meille suomalaisille tosi iso juttu. Me olemme lukijoiden valtakunta."
Artikkelin lähde Kaleva