Epävarmuus tuttua viljelijälle

Pekka Mikkola Kaleva
Oulu Pro Agria Oulun johtajan Vesa Nuoliojan työpaikka on Oulun keskustassa sijaitseva 1930-luvun kerrostalo. Sen katolla on suojeltu neonvalokyltti, jossa lukee Talousseura. Siis mikä Pro Agria? Mikä Talousseura?
Kun Nuolioja tuli taloon vuonna 1996, työnantajan nimi oli Oulun maaseutukeskus. Nykyinen nimi on vierasperäinen, mutta se kertoo osuvasti järjestön luonteen. Pro Agria tarjoaa asiantuntijapalveluita maaseudun ja maatalouden kehittämiseksi. Kyseessä ei ole mikään valtion virasto.
Pro Agria jatkaa työtään Oulun talousseuran viitoittamalla uralla. Seuran perintö on kunniakas. Järjestö perustettiin 184 vuotta sitten.
Nuoliojan tehtävänä on johtaa vajaan 70 hengen organisaatiota niin, että pohjoispohjalainen maaseutu elää ja hengittää tästä eteenkinpäin.
Pro Agria Oulun yhteydessä toimivat Oulun maa- ja kotitalousnaiset sekä Oulun kalatalouskeskus.
Pohjois-Pohjanmaata Nuolioja luonnehtii voimakkaaksi maatalousmaakunnaksi. "On isoja tiloja, jotka tekevät suuria investointeja. Lukuisia hyvin kannattavia tiloja on myös keskisuurten joukossa."
Karjatiloilla lypsylehmiä oli viime vuonna keskimäärin 30. Tilakokojen kasvu on nopeaa. Se aiheuttaa tuottajille tiukkoja tilanteita.
"Jos kotieläinten määrä kolminkertaistuu, johtamistyylinkin pitää olla toinen. Tämä voi tulla viljelijäpariskunnalle yllätyksenä."
Esimerkiksi näissä tilanteissa tarjolla on Pro Agrian apua.
Maataloustuottajilla on käytännössä aina näköpiirissä epävarmuutta tuovia tekijöitä. Niin nytkin. Vuonna 2015 EU:ssa vapautuvat maidon tuotantokiintiöt. Sen kaikkia seurauksia on mahdotonta tietää.
Ruoan hinta on maailmassa nousussa, koska tuotantopanosten hinta nousee. Ilmastonmuutoksella on omat seurauksensa. Ympäristöarvojen merkitys kasvaa koko ajan, ja se ajattelutavan muutos pitää ottaa huomioon, Nuolioja listaa.
Uusia mahdollisuuksia luo puolestaan lähiruoan arvotuksen nousu.
"Täällä on syytä pitää huolta siitä, että voimme tuottaa ruoan omalle väellemme", Nuolioja linjaa ja muistuttaa, että samalla tavoin ajattelee yhä useampi valtio.
Yksi tekijä, joka rasittaa maaseudun yrittäjiä, on säädösviidakko. "Tapa, jolla hallinto toimii, tuntuu välillä viljelijän päässä moukarin iskuilta."
Viljelijöillä on Nuoliojan mukaan onneksi kestokykyä. "Viljelijät ovat tottuneet epävarmuuteen. Ajattelutapa on, että tapahtuu niin tai noin, pitää selvitä", maatilan kasvatti sanoo.
Pro Agria Oulu saa tätä nykyä viidenneksen tuloistaan valtiolta. Valtiontalouden säästöjen takia summa on parissa vuodessa putoamassa ehkä kymmeneen prosenttiin.
Nuoliojan mukaan varauduttu on siihenkin, että julkinen tuki loppuu viidessä vuodessa kokonaan.
Pro Agria Oulu ei aio käpertyä kokoon. Päinvastoin. Uusia asiantuntijoita on palkattu töihin viime kuukausinakin.
Kun julkisen vallan tuki kutistuu, pitää Nuoliojan mukaan kysyä sitäkin, tarvitaanko rahojen pyörittämiseen enää nykyisen kokoista hallintokoneistoa.
"Ehkä siihen kuluvat rahat voitaisiin käyttää tehokkaamminkin", hän huomauttaa.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva