Nallikarin hiekkaranta, kylpylähotelli Eden ja lasten Vauhtipuisto kuuluvat perhelomailijoiden must-kohteisiin. Hietasaaren Tanssimajakka ja Meri Oulun kesäteatteri houkuttelevat aikuista väkeä iloisiin kesäiltojen rientoihin. Asuntomessut olivat Toppilansaaren ja koko Oulun yleisövetonaula viisi vuotta sitten, mutta alueen historia kantaa kauas 1800-luvun puolelle.
Hietasaareen kehittyi merkittävä huvilayhdyskunta 1800-luvun puolenvälin jälkeen. Tuolloin kaupungin tervaporvarit rakennuttivat Toppilansalmen satamalaiturin läheisyyteen toinen toistaan prameampia kesähuviloita, joista valitettavasti enää harva on säilynyt näihin päiviin. Saaren toisella rannalla, Hietasaaren puolella, huviloita pystyttivät tavalliset kaupunkilaiset.
Tervaporvarien komeissa kesähuviloissa järjestettiin toinen toistaan prameampia juhlia ja perehdyttiin uuteen muotivillitykseen, puutarhanhoitoon. Entisaikojen loistosta on muistona enää muutama huvila - sekä tietysti valkovuokot.
"Toppilansalmen tornihuvilat olivat loistossaan aivan omaa luokkaansa", kuvailee vanhaa huvilakulttuuria tutkinut arkkitehti, opas ja Oulu-seuran puheenjohtaja
Kesähuviloille lähdettiin koko perheen voimin kesäkuun alussa ja kaupunkikotiin palattiin vasta kesän loputtua. Tuohon aikaan Hietasaareen kuljettiin laivalla.
"Isännät saattoivat käydä töissä huvilalta käsin, mutta emännillä oli aikaa paneutua uuteen muotivillityksen, puutarhanhoitoon", Niskala kertoo.
Hietasaaressa oli harrastukselle parhaat mahdolliset puitteet.
"Luonto on saaressa edelleen poikkeuksellisen vehreä. Huvila-asukkaat toivat sinne etelästä sellaisia lajeja, jotka eivät näillä korkeuksilla muualla tahdo menestyä, kuten esimerkiksi valkovuokot", Niskala kertoo.
Rauhoitettua, huviloiden pihoilta levinnyttä valkovuokkoa voi ihailla touko-kesäkuun vaihteessa Toppilansaaren Prikipuistossa, jota kutsutaan nimikkokukkansa mukaan myös valkovuokkolehdoksi.
Vanhoista huviloista on Toppilansaaressa säilynyt vain muutama. Komein niistä on Oulun Aikuiskoulutuskeskuksen entisöimä Villa Hannala, joka sijaitsee entisaikojen vauraan huvila-alueen porttina. Huvilassa toimii kahvila-ravintola, joten sen sisätiloihin pääsee kuka tahansa tutustumaan.
Porvarien huvilat toimivat paitsi kesäkoteina, ennen kaikkea edustustiloina ja suurten juhlien näyttämöinä.
"Esimerkiksi kesän nimipäiväsankareita juhlittiin yleensä näyttävästi", Niskala tietää kertoa.
Salit, ruokasalit ja herrainhuoneet saattoivat viedä pinta-alasta enemmän kun varsinaiset asuintilat. Useissa huviloissa oli torni, kuten Hannalassakin.
"Sieltä merikapteenit saattoivat tiirailla merelle odottaessaan omaa laivaansa saapuvaksi satamaan. Ja olihan sieltä varmasti komeat näkymät aina kaupunkiin asti.
Tarina kertoo myös, että lauantai-iltaisin alueen herroilla oli tapana kiivetä torneihinsa ja nostaa keskenään malja. Hannalan torni ei ole jäänyt tyhjilleen, vaikka isäntäväestä on aika jättänyt. Huhutaan nimittäin, että siellä asuu edelleen kummitus, joka pitää erityisesti Hannalan perinteisestä lohikeitosta.
Katri Antellin huvilan puutarhassa kasvatettiin marjoja, joita käytettiin oman leipomon kakkuihin ja piiraisiin. Myös kanat ja lehmät tuotiin kaupunkitalon navetasta kesähuvilalle. Marjat ja kananmunat soudettiin kiikkerillä veneillä torinrantaan, josta ne kuljetettiin edelleen leipomoon.
Huvilan puutarhan patsaineen ja peilipalloineen, samoin kuin sinne Pitkänmöljäntieltä johtaneen komean koivukujan, voi valitettavasti enää vain kuvitella mielessään. Katri Antellin huvila on tätä nykyä yksityiskäytössä. Se sijaitsee keskellä Toppilansaaren asuinaluetta, joka esiteltiin asuntomessuilla vuonna 2005.
Merikapteeni
Hietasaaren ja Mustasaaren puolelta löytyy myös useita upeasti entisöityjä huviloita. Keulapuomintiellä, Hietasaaren Ponipihan läheisyydessä sijaitsevat muun muassa Ytyän iloisenvihreä huvila sekä yksityistilaisuuksiin vuokrattava Villa Salmenranta, jonka pihassa nököttää Oulun vanhin savusauna.
"Toppilan-salmen tornihuvilat olivat loistossaan aivan omaa luokkaansa"
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>