Se olisi ensimmäisen kerta, kun puoluevaltuuston johtoon nousee pohjoissuomalainen. Ahteelle itselleen valinta tietäisi paluuta SDP:n eturiviin.
Paikka vapautuu nyt entiseltä eduskunnan varapuhemieheltä
"Puoluevaltuuston puheenjohtajan paikka on kokeneen henkilön paikka", Ahde korostaa. Sen arvion hän kiistää, että se olisi myös politiikassa jäähdyttelevän henkilön paikka.
Ahde itse ei suunnittele jäähdyttelyä. "Aion olla myös seuraavissa eduskuntavaaleissa ehdokkaana", paljastaa viime vaaleissa paluun politiikkaan tehnyt Ahde.
Uutta urasuunnitelmaa Ahde ei ole rakentelemassa. Hän sanoo olevansa valmis niihin tehtäviin, joihin puolueväki katsoo hänen kokemuksellaan ja henkilöllään olevan käyttöä.
Ahde lisää, ettei hän asettautunut itse ehdokkaaksi, vaan aloite tuli kentältä.
Puoluekokoukseen valmistautuvissa piirien kokouksissa Ahteen nostaminen Mikkolan seuraajaksi valtuuston johtoon on saanut laajaa kannatusta.
Ensin Oulun piiri esitti Ahdetta paikalle yksimielisesti. Nyt kaikki pohjoiset ja itäiset piirit tukevat hänen valintaansa.
Viime viikolla myös eteläisen Suomen seitsemän suuren piirin kokouksessa Ahde sai laajaa tukea.
Pelkkä läpihuutojuttu Matti Ahteen valinta ei kuitenkaan välttämättä ole, vaikka tällä hetkellä ei ole muita virallisia ehdokkaita.
Kansanedustajista
Spekulaatioissa on pyörinyt myös sosiaali- ja terveysministeri
Puheenjohtaja on mukana hallitusneuvotteluissa. Hän istuu puoluehallituksessa ja muissa keskeisissä puolueen linjanvedoissa.
Hänellä on myös näkyvä asema osallistua poliittiseen keskusteluun.
"Jos tulisin valituksi, se merkitsisi myös Pohjois-Suomen edustusta puoluejohtoon", Matti Ahde huomauttaa.
Sitten kansanedustaja
Yksi valtuuston johtajan keskeinen tehtävä on huolehtia puoluekokouspäätösten ja linjanvetojen sekä hallitusohjelman noudattamisesta.
"Tässä mielessä se on vähän kontrollierin paikka, kun on tämä valvontafunktio. Toisaalta riippuu henkilöstö, millaisen roolin muuten ottaa." Joitakin kehittämissuunnitelmia Ahteella mielessään on.
"Haluaisin, että puoluevaltuusto, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa, voisi käsitellä joitakin laajemmin ajassa olevia teemoja. Yksi tällainen olisi kunta-valtio -suhteesta keskusteleminen. Lisäksi toinen kokouksista olisi hyvä pitää Helsingin ulkopuolella", Ahde sanoo.
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>