Silloin on veronmaksajilla ensimmäisen kerran mahdollisuus käydä sisäpuolelta omin silmin toteamassa, mitä kaikkea muuta 21 miljoonalla eurolla on saatu kuin poistettua homeet, sädesienet ja asbestit sekä rakennettua kokonainen uusi laajennusosa meren puolelle ja pömpeleitä katolle.
Talon oma väki testailee parhaillaan kuulua kallista ilmanvaihtoa, joka joutuu ensimmäiseen kovaan testiin etelänpuoleisen toimistoseinustan suurten ikkunoiden puolella.
"Vihkiäiset ovat yhteinen juhla kaikkien kaupunkilaisten kanssa", tiivistää teatterinjohtaja
Teatteriin on tullut niin paljon uutta ja erilaista tekniikkaa, että vaikka koulutusta on tehty jatkuvasti, teknistä päällikköä
Käyttökoneisto-ohjelmisto on sama kuin laivatekniikassa.
Riskotec Oylla, joka tästä puolesta vastaa, on runsaasti kokemuksia nimenomaan risteilyaluksista.
"Käytä kenkäsuojia" -lappu varjelee suuren näyttämän lämpiön kokolattiamattoa, joka on tehty vanhan kineettisesti raidallisen maton näköiseksi. "Aikanaan matto oli suuren kummastuksen aihe", muistelee arkkitehti
"Ei saa käyttää", lukee hienossa naistenvessassa. "Ei saa istua", lukee suuren näyttämön katsomon tuolirivistön päässä.
Mitään kieltoa ei kuitenkaan näy pienessä mutta yleisön kannalta oleellisessa uudistuksessa: vihdoin 32 vuoden jälkeen, suuren näyttämön katsomon seinänvieriin on saatu kaiteet!
"Käsijohde!" kutsuu kaidetta ammattitermein arkkitehti Valjus.
Teatterinjohtaja Anu Saaren mukaan kongressikäyttökään ei häiritse teatterin toimintaa toisin kuin monissa teattereissa on aiemmin jouduttu havaitsemaan.
Saaren mukaan niin kongressit kuin teatterin omakin toiminta suunnitellaan kahden vuoden ennakkoaikataululla, joten häiriöt voidaan välttää.
Saaren mukaan joudutaan siirtymään nettobudjettiin, koska nykyisellä henkilökunnalla ei pystytä pitämään väkeä kesällä kongresseja varten töissä.
Pienelle näyttämölle ja lastenkamariin, jolle ollaan keksimässä uutta nimeä, siirtyy esityksiä evakkoreissulta: Teemun pukuleikki, Kuunteleva taivas, Americako, Mobile Horror ja Sihteeriköt siirtyvät varmasti ja Valmentajakin, jos sille löytyy talosta paikka.
Vierailujakin on luvassa. Eräs niistä on Sytkyt-teatterin tekemä lasten versio Naamiohuveista, jota on suunniteltu esitettävän lapsille samaan aikaan kun vanhemmat kuuntelevat ja katsovat
Salosen ohjaaman oopperan musiikin johtavat kaupunginorkesterin kapellimestari
"Ei se kuulostanut yhtään pöllömmältä. Laulajia siellä ei kyllä ollut, mutta orkesteri kuului", esitti Salonen mielipiteensä paitsi orkesterimontun testauksesta myös akustiikasta yleensä.
Järjestyksessä toisessa oopperassa eli
Renvallin mielestä reviisorit ovatkin jälleen keskuudessamme, ainakin EU:n virkamiesten kautta, jotka voisivat Oulussa kieltää direktiiveillään niin tervan kuin lohenkin.
Reviisorin ensi-illan jälkeisenä päivänä 16.10. suurella näyttämöllä vietetään sen säveltäjä Kaj Chydeniuksen 65-vuotispäivää pitämällä juhlakonsertti.
Tarina muistuttaa paljon kirjailijan oman isoäidin tarinaa. Skiftesvik kertoi löytäneensä maakunta-arkistosta 1940-luvulla Kalevassa julkaistun isoäitinsä haastattelun. Siinä tämä Oulun seudulle palattuaan kertoi, miten hänet oli evakuoitu Petsamosta ja sodan jaloista Narvikiin, jossa sitten käytiinkin isommat taistelut kuin Petsamossa.
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>