Tulvavaiheen ajan kirvesperäläiset ovat hankalan kulkuyhteyden päässä "sivistyksestä". Kiertotie, joka on pääosin huonokuntoista metsäautotietä, tekee 11 kilometrin mutkan Joloskylän kautta. Sekin on useimpina keväinä tulvien vuoksi poikki.
Sillanteolla on jo yli 40-vuotiset perinteet. Niin mukavasta kansanperinteestä ei kuitenkaan ole kyse, että kyläläiset osaisivat olla siitä erityisen iloisia. Suoraan yhteyteen Ylikiiminki-Pudasjärvi -tiehen ollaan viiden savun perällä toki tyytyväisiä, mutta nykyaikaan kuuluvana moista touhua ei pidetä, "siltainsinööri Jaatiseksi" paikallisten toimesta tituleerattu sillanrakennuksen päällysmies
Yrjänäinen huomauttaa, että renkkusilta ei täytä millään muotoa nykyajan liikennöinnin vaatimuksia. Sillan kantokyky on vaatimattomat 1 500 kiloa virallisten turvallisuusnormien mukaan. Se ei siten kanna traktoria eikä ambulanssia, paloautosta puhumattakaan.
"Täällä ollaankin palokiellossa. Tosipaikan tullen palokunta voisi vain vastarannalta katsoa, kun palaa", Yrjänäinen heittää.
Viiden vakituisen talouden lisäksi sillan takana on parikymmentä kesäasuntoa, joista useita asutaan läpi lämpimän vuodenajan. Kirvesperällä on myös viljelyksiä ja metsäpalstoja, joiden omistajat asuvat vastarannan puolella.
Perällä asuu yksi peruskoulun ensimmäistä luokkaa käyvä lapsi, jonka koulumatka tulva-aikana venekuljetuksineen on hyvin hankala.
Renkkusillan tekeminen vie kuuden hengen työporukalta kaksi päivää. Homma vaatii tekijöiltä ammattitaitoa, sillä keiltä tahansa "kunnan miehiltä" pystytys ei kokemusten perusteella onnistu.
Työ tehdään pääosin käsipelillä, tarkoitukseen sopivia koneita kun ei ole käytettävissä. Sillanteko maksaa vajaat 10 000 euroa kerralta, rahat tulevat kunnan ja valtion kassoista.
Kirvesperäläiset ovat haaveilleet kiinteästä sillasta jo pitkään. Sellaisen he olivat jo "vähällä saada" viime vuonna.
"Tiehallinto oli valmis investoimaan siltaan 170 000 euroa. Kunnan olisi pitänyt järjestää loppurahoitus, vajaat 70 000 euroa, vaan sitä rahaa ei löytynyt. Edellisvuonna kunnalla kyllä oli varattuna rahaa tarkoitukseen 50 000 euroa, mutta silloin hommasta vetäytyi Tiehallinto, kun sillan kustannusarvio nousi", Yrjänäinen muistelee farssin piirteitä saaneesta touhusta.
Kyläläiset eivät aio antaa asiassa periksi, vaan aikovat taistella asiansa puolesta kunnes paikalle saadaan oikea silta.
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>