Sinänsä hirsirakentaminen ei ole kaupungeissakaan uutta - hirsitaloja on ollut kaikissa vanhoissa suomalaiskaupungeissa. Yleensä ne vain on vuorattu laudalla, että ne muistuttaisivat mahdollisimman paljon kivitaloja.
Uusien kaupunkihirsitalojen on määrä olla ryhdikkäitä, selkeitä ja niukkailmeisiä. Pyöröhirttä ja ristinurkkia ei sovi käyttää. Kaupunkitalo ei saa näyttää kesämökiltä.
Jylkynkankaan kortteli on jatkoa puukaupunkiteemaan, johon Oulun yliopiston arkkitehtuuriosastolla on pitkään paneuduttu.
"Kyseessä ei ole koerakentaminen, vaan esimerkki. Tieto meillä jo on", korostaa professori
Jylkynkankaan hirsikortteli on arkkitehti
Korttelin keskellä on pihakatu, kylämäinen raitti, jonka varrelle rakennukset on sijoitettu tiiviisti. Jokaisella asunnolla on oma pieni piha, johon on pyritty luomaan yksityisyyttä. Esimerkiksi naapuritalon ikkunat ovat pihan suuntaan mahdollisimman pienet.
Uusia, vuoden 1960 jälkeen rakennettuja hirsitaloja on Oulun läänin kaupungeissa ja kunnissa erittäin vähän, vain yksi 2 000 asukasta kohti. Vaikka viranomaiset pitävät hirttä sinänsä erinomaisena rakennusmateriaalina, sen sopivuutta kaupunkiin on epäilty.
"Hyvin suunniteltu hirsitalo sopii kaupunkiin siinä, missä hyvin suunniteltu talo muusta materiaalistakin", huomauttaa dosentti
Hirsitaloteollisuusyhdistys esittelee projektia yleisölle lauantaina Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla, Aleksanterinkatu 6 kello 11-13.
Artikkelin lähde Kaleva <http://www.kaleva.fi/tilaa>
Creative Commons "by-nc-nd" lisenssillä <http://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/4.0/legalcode.fi>