Kylissä asumiseen uusia keinoja

Anne Hentilä

KUUSAMO Eväitä kylien elinvoimaisuudelle haetaan ympäri Pohjois-Pohjanmaata. Yhdessä asukkaiden kanssa luodaan uusia menetelmiä suunnitella maankäyttöä ja ympäristöä. Aktiivisissa kylissä ei haluta jäädä kädet ristissä seuraamaan yhteisön näivettymistä, vaan halutaan omin voimin muiden tukemana luoda uskoa tulevaisuuteen.

Vuoden alussa aloitetussa Asu kylässä -projektissa on mukana 14 kylää. Hankkeeseen haki kaikkiaan 82 kylää. ”Mukaan valittiin jokaisesta seutukunnasta kaksi kylää ja lisäksi tasapuolisesti eri kunnista. Tavoitteena oli saada mukaan erityyppisiä kyliä. Asukkaiden aktiivisuus ja motivaatio olivat avainasioita,” kertoo projektipäällikkö Pirjo Onkalo Oulun maaseutukeskuksesta.

Yliopiston maantieteen laitos, arkkitehtuurin osasto ja sosiologian jaos laativat hankkeen aikana muun muassa useita diplomi- ja pro gradu -töitä sekä suunnitelmia ja selvityksiä. Niiden tavoitteena on lisätä kohdekylien viihtyisyyttä ja elinvoimaisuutta sekä luoda edellytyksiä uusille työpaikoille.

Kylä on Pirjo Onkalon mukaan mielenkiintoinen tutkimuskohde. ”Sen asukkaat ovat joukko, joka haluaa kehittää omaa lähiympäristöään aktiivisesti. Uskomme siihen, että jos ihmisiä tuetaan vaikuttamisessa, hyvinvointi ja kylien tulevaisuus vahvistuvat.”

Kuusamosta hankkeessa on mukana Kuolion seutu, jossa sijaitsee yhdeksän kylää kunnan länsi- ja kaakkoisosissa. Lakkautetun Purnun koulun naapurissa uudehkossa omakotitalossa riittää vilskettä, joka panee uskomaan, että tulevaisuuttakin kylässä on. Päivi Määttä hoitaa kotona neljää lastaan. Naapurin lapsiakin oli katsottavana.

Hän ehti käydä etelässä opiskelemassa perhepäivähoitajaksi, mutta palasi sitten kotikylään. Kaupunkielämä ei viehättänyt. Myös miehen juuret ovat Purnussa. ”Harkitsimme kyllä kaupungin keskustassa asumista, mutta tämä voitti. Viihdymme kumpikin maalla.”

Sähköasentaja-miehellä työmatkaa yhteen suuntaan on 30 kilometriä, mutta se ei perheen mielestä ole rasite, kun vastapainona on viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö.

Uskallusta vaatii

Määtän mielestä haja-alueellakin on mahdollisuudet asua ja elää, ja työllistää itsensäkin. ”Jokainen rakentaa itse sen elämänsä täällä. Uskallustahan se kyllä vaatii.”

Kun Määtät muuttivat Purnuun, he olivat silloin ainoa perhe, jossa oli pieniä lapsia. ”Silloin todella toivoin tänne muita lapsiperheitä, että omilla lapsillakin olisi kavereita. Nyt tällä alueella on kymmenen lasta. Kovin tyttövaltaista joukko on, yhdeksän tyttöä ja meidän poika, joka vähän asiasta nurkuilee.”

Maanselässä asuvalla Esko Suvannolla ja hänen perheellään on monen suomalaisen unelma: talo järven rannalla. Ympärillä on jyhkeä metsikkö. Työmatkaa terveyskeskukseen tästä idyllistä on vain kymmenkunta minuuttia.

Kuolion seudut kylät ry:n puheenjohtajana Suvanto on mukana tiiviisti Asu kylässä -hankkeessa. Pohdintaa hankkeeseen mukaan meno aiheutti, koska se tietää työtä ja omaa panostusta kylien väelle.

Nuoret pakenemassa

Suurin huolen aihe on väestörakenteen vinoutuminen ja työpaikkojen puute. Vaikka Kuolion seudulla ollaan yhä toiveikkaita, uhkia on olemassa. ”Toivon mukaan nyt kolmen vuoden aikana saamme oikeita eväitä ja pontta kehittää aluetta.”

Perheitä perustava väestönosa alkaa Kuolion seudulla olla jo vähissä. ”Mikäli 20-30 -vuotiaat kokonaan kylästä häviävät emmekä saa tänne muuttajia, syntyvyys laskee.”

Uusia perheitä pyritään houkuttelemaan hyvällä asuinympäristöllä. Työpaikkoja pyritään hankkeen avulla ideoimaan lisää. Maankäytön suunnittelulla lisätään ympäristön viihtyisyyttä ja myös tonttimaita haetaan.

Suvanto kokee haja-asutusalueiden tilanteen välillä toivottamana. ”Se vaatisi aluepoliittisia toimia. Siitä huolimatta kaikki on lopulta asukkaiden käsissä. Ulkopuolelta tuleva apu ei ratkaise, vaan omat ideat.”

Maatiloja Kuolion seudun alueella on vielä vajaat 30. Reijo Veteläisen navetassa on 16 lypsävää. Hän uskoo, että maatalouden työpaikat tulevat lähivuosina vähenemään. Sen sijaan palvelualan työpaikkoja saadaan lisää.

Kuolion maa- ja kotitalousseuran puheenjohtajana toimiva Veteläinen toivoo, että ideoita hankkeeseen tulisi mahdollisimman paljon kyläläisiltä, ei vain järjestöiltä.

Kuoliolla on koulun lisäksi myös kyläkauppa postipalveluineen. ”Jos koulu ja kauppa kuolisivat, kuolisi kylä niiden myötä”, sanoo muutaman vuoden kauppiaana ollut Leena Nikka. Mökkiläisten määrä näkyy myynnissä. Valtatien varrella sijaitsevassa kaupassa ohikulkijoita käy enemmän kuin paikallisia.

anne hentilä

Oma ranta. Esko Suvannolla ja Reeta-tyttärellä vie kotipihalta muutaman metrin polku Oijusluomanjärven rantaan.

Asuttajina monia tahoja

-Asu kylässä- hankkeessa ovat asukkaiden lisäksi mukana Oulun Maaseutukeskus, yliopisto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, ympäristökeskus ja metsäkeskus. Päärahoittajina ovat TE-keskus ja seutukunnat.

-Kuusamon Kuolion seudun kylissä asukkaita noin 900. Asuinrakennuksia on 384, joista sata vajaa-asuttuina. Vapaa-ajan asuntoja on 317.

-Alueella on perinteisesti hankittu toimeentulo maa- ja metsätaloudesta, mutta nyt on jääty syrjään nykykehityksen vauhdissa.

Artikkelin lähde Kaleva