Artikkelin lähde Kaleva
Arvokas lintujärvi kasvaa umpeen
Nurmesjärven ranta-asukkaat vaativat pikaista vedenkorkeuden nostamista
Seppo Kangas
KÄRSÄMÄKI Kansainvälisesti arvokkaaksi lintuvesialueeksi luokiteltu Nurmesjärvi on huonossa kunnossa. Avovesiala pienenee vuosi vuodelta ja järvikorte valtaa alaa. Ranta-asukkaiden mielestä tilanteesta kärsivät jo linnutkin.
”Matalimmille alueille on kertynyt monivuotinen kulokko järvikortetta. Siellä ei pysty liikkumaan enää suksillakaan. Eikä siellä pääse lintukaan kulkemaan”, sanoo järven muutosta pitkään seurannut Aulis Kankaanpää.
Järven eteläpää on kasvanut täysin umpeen. Aulis Kankaanpään kertoman mukaan alueella liikkui ennen paljon lintuja, mutta nyt kuivana aikana osa järvestä on kuollut.
”Pesivä lintukanta on tutkijoidenkin kertoman mukaan pienentynyt. En ihmettele, sillä siinä kulokossa ei pysty mikään eläin liikkumaan”, Kankaanpää mainitsee.
Ympäristökeskus suunnitteli toissa kesänä kortteikon niittoa ja kyseli talkoisiin myös kyläläisiä.
”Minun sappeni kiehahti silloin, kun tiesin ettei järvellä voi liikkua niittoveneellä heinäkuussa. Kun vettä ei ole, niin sitä ei ole”, kertoo kesäpaikan järven rannalla omistava Markku Nurmesniemi.
Pohjois-Suomenselän luonnonsuojeluyhdistyksen kärsämäkinen puheenjohtaja Pentti Pesonen on samaa mieltä.
”Varovainen vedenpinnan nosto olisi järvelle hyväksi myös linnuston kannalta. Joskus on vaadittu myös ruoppauksia ja pengerryksiä, mutta niin rajut työt pilaisivat lintujärven”, Pesonen toteaa.
Hän ei hyväksy myöskään rantapusikoiden raivaamista, koska ne tarjoavat suojan pesivälle linnustolle.
”Pieniä kurkistusaukkoja voitaisiin kyllä pusikkoon avata.”
Kaikki yksimielisiä kunnostamisesta
Nurmesjärven kunnostuksesta on keskusteltu ja pidetty kyläkokouksia jo vuosia. Kyläläiset alkavat jo väsyä hankkeen viipymiseen.
”Viranomaiset pallottelevat asiaa toisilleen. Järveä on tutkittu nyt riittävästi, eikä mitään estettä kunnostukselle ole löytynyt. Kyläläisten mielestä aika on nyt tai ei koskaan”, Markku Nurmesniemi sanoo.
”Kylällä on saavutettu yhteisymmärrys hankkeesta. Myös luonnonsuojeluyhdistys tukee asiaa, samoin metsästysseura. Vielä kun saisimme ympäristökeskuksen ja kunnan liikkeelle.”
Kyläläisten vaatimukset eivät ole suuret: tärkeintä olisi nostaa järven alinta vedenkorkeutta 20 senttiä. Siihen tarvitaan vain sulkupato järvestä lähtevään suureen kuivatuskanavaan.
”Se on edellytyksenä muille hankkeille kuten kortteen niitolle ja uimapaikan rakentamiselle. Vedenkorkeuden lisäys lisäisi varmasti myös kalastusta”, Markku Nurmesniemi sanoo.
Ympäristökeskuksella on kunnostussuunnitelmat valmiina, ja hanke on hyväksytty Pyhäjokialueen EU-ohjelmiin.
”Rahoituksesta se kiikastaa. Meidänkin mielestämme kunnostuksella on jo kiire ja asia on ollut vireillä liiankin pitkään”, sanoo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen luonnonsuojelupäällikkö Eero Kaakinen.
”Sitä on jo ihmeteltykin, miksi hanke ei saa rahoitusta, kun tarve on ilmeinen ja kaikki tahot sen hyväksyvät.”
Kaakinen on yhtä mieltä siitä, että kevyet kunnostustoimet, kuten vedenpinnan lievä korotus, niitto ja laiduntaminen, ovat linnustonkin kannalta välttämättömiä.
Uimaranta ei uhkaa linnustoa
”Pienet virkistyskäyttöä parantavat hankkeetkaan eivät vaaranna alueen suojelutavoitteita”, Kaakinen sanoo viitaten uimarannan rakentamissuunnitelmaan.
Sen sijaan voimalliset muutokset kuten ruoppaus tai pengerrys eivät tule kysymykseen. ”Suojelualueella ei sellaisia töitä voi kerta kaikkiaan tehdä, mutta tietääkseni niitä ei nyt ole sinne vaadittukaan.”
”Kunta on ilman muuta mukana, kunhan saadaan selvitykset valmiiksi. Ongelmana on se, että lintujensuojelualueella ei ole mahdollisuutta kovin radikaaleihin toimiin”, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Markku Koski lupaa.
Järven veden laatu on tutkimuksissa todettu uimakelpoiseksi. Vesi on suojärvelle ominaisesti humuspitoista, mutta ravinnekuormitus on viime vuosina vähentynyt.
”Turvetuotantovesiä järveen ei tule. Maatalouden kuormitus on vähentynyt, koska kylällä on jäljellä enää yksi karjatila”, Markku Nurmesniemi kertoo.
Hän korostaa, ettei kukaan kylällä kuvittele järvestä tehtävän mitään Saimaata.
”Tavoite on pysäyttää järven umpeenkasvu ja lisätä vettä niin, että sitä on järvessä heinäkuussakin.”
Seppo Kangas
Kansainvälisesti arvokas lintujärvi
Nurmesjärvi on kansainvälisesti arvokkaaksi luokiteltu vesilintualue ja yksi Oulun läänin merkittävimmistä lintujärvistä. Järvi kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja Natura-ohjelmaan. Pesiviä vesilintulajeja on yli 40, ja järvi on sadoille kahlaajille merkittävä keväinen levähdyspaikka.
Järvellä on tavattu muu muassa ampuhaukka, kalatiira, kapustarinta, lapintiira, liro, luhtahuitti, mustakurkku-uikku, ruskosuohaukka, sinisuohaukka, suokukko, uivelo ja vesipääsky joutsenista ja kurjista puhumattakaan.
Järvi on laskettu kuivaksi 1900-luvun alussa, ja sitä on käytetty niitty- ja laidunmaana. Nykyisinkin järven 260 hehtaarin pinta-alasta vain kuudesosa on avovesialaa. Alinta vedenkorkeutta on ehdotettu nostettavaksi noin 20 senttiä.
Luonnonsuojeluyhdistyksen rakentama lintutorni on lintuharrastajien suosiossa, ja siellä käy vuosittain satoja vieraita. Myös koululaisryhmät käyttävät paljon lintutornia.
Seppo Kangas
Artikkelin lähde Kaleva