Artikkelin lähde Kaleva
Turvetuottajien varastot vähissä
Urakoitsijat odottavat kynnet kopollaan nostot turvaavaa poutakesää
Tuomo-Juhani tapio
OULU Turveurakoitsija Kustaa Johanssonin pienen talon kokoinen Massikka mourahtaa käyntiin Pudasjärven Ällinsuolla. Johansson voi vaan toivoa, että rapian 100 000 euron hintaiselle värkille kertyisi kesän aikana mahdollisimman paljon työtunteja.
Johansson urakoi aliurakoitsijoineen Turveruukki Oy:n piikkiin. Ällinsuolla ja läheisellä Murtosuolla paiskii töitä hänen itsensä lisäksi neljä muuta miestä traktoreineen.
Viime kesänä Johanssonin porukka toimitti turvetta Toppilan voimalaitokselle Ouluun 150 000 megawattitunnin verran. Se on iso määrä, mutta iso on työmaakin. Soilla on pinta-alaa yhteensä yli 270 hehtaaria.
Hyvät enteet
Tänä suvena tavoite on vähintään sama. Enteet ovat ainakin vielä hyvät. Soita on päästy kunnostamaan ja jyrsimään useamman viikon etuajassa.
Jos poutapäiviä piisaa ensimmäinen sato on aumassa jo viikon kuluttua.
Muutaman vuoden takaiset sateentuhruiset kesät ovat vielä hyvässä muistissa. Urakoitsijat kävivät kuumina, mutta koneet eivät. Moni joutui lyömään pakon edessä kinttaat tiskiin.
”Nyt tasoitellaan näitä huonoja aikoja. Viime kesä oli jo kohtuullisen hyvä”, Johansson sanoo.
Isot tavoitteet
Alkanut kesä on iso haaste myös turveyhtiöille. Sekä Turveruukki Oy:n että Vapo Oy:n varastot ovat niin vähissä että tavaraa on pakko saada.
Turveruukin nostotavoite on tälle kesälle runsaat kaksi miljoonaa megawattituntia, Vapolla liki neljä kertaa enemmän.
Turveruukin toimitusjohtaja Aulis Martinmäki ei panisi pahakseen vaikka tavaraa kertyisi enemmänkin.
”Varastot ovat huvenneet liian pieniksi. Mutta kaikki on kiinni säistä. Koko tuotantoketju on niistä riippuvainen”, hän sanoo.
On Pohjois-Pohjanmaalle tärkeä turveala riippuvainen paljosta muustakin: verotuskohtelusta, sähkön hinnasta, ympäristöluvista, asenteista.
Ydinvoima ja turve
Juuri nyt odotellaan ihan kynnet kopollaan eduskunnassa loppuviikolla tehtäviä energiaratkaisuja. Lupeissa on monta hyvää myös kotimaisille polttoaineille, puulle ja siinä sivussa turpeellekin.
Vapo Oy:n Pohjois-Suomen tulosyksikön johtaja Matti Puuronen on haluton ottamaan suoraa kantaa uuteen ydinvoimaan.
Hän tyytyy vain toteamaan että turvetuotantoon liittyvät päätökset ovat vain ja ainoastaan omissa kansallisissa käsissämme.
”Me itse päätämme turpeen asemasta omassa energian tuotannossamme. Brysseliin on ihan turha vedota”, hän sanoo.
Turpeen osuus sähköenergian tuotannossa on tällä hetkellä noin viisi prosenttia. Puuronen uskoo, että taso säilyy samana riippumatta tulevasta ydinvoimaratkaisusta.
Lämmön tuotannossa osuus on varsinkin Pohjois-Suomessa huomattavasti suurempi. Käytännössä kaukolämpö lepää kokonaisuudessan turpeen varassa.
Suuret vaihtelut
Turpeen käytön rajut vaihtelut sähkön tuotannossa ovat sekä Martinmäen että Puurosen mielestä alan suurin ongelma ja haaste. Myynti voi yhtenä vuotena nousta jopa 40 prosenttia, mutta jo toisena vuotena laskea saman verran.
Kysynnän heilahtelut vaikuttavat koko tuotantoketjuun, turveurakoitsijoista tavaraa kuljettaviin autoilijoihin.
Vaihtelut riippuvat sähkön markkinahinnoista. Kun sähkön hinta on korkealla turvetta käytetään enemmän, mutta kun hinta laskee sen osuus pienenee.
Puuronen luonnehtii tämän vuoden näkymiä heikommiksi kuin viime vuoden.
”Sähkön hinta on alhainen ja teollisuuden käyttöaste matalalla. Myyntiennusteet tälle vuodelle eivät ole järin hyvät”, hän sanoo.
Turvetta tarvitaan
Martinmäki ennustaa, että turpeen käyttö sähkön tuotannossa tulee jatkossakin säilymään lähellä nykyistä viiden prosentin tasoa.
”Turpeen käytön mahdollinen pieni kasvu perustuu tulevaisuudessa enemmänkin pieniin vastapainelaitoksiin, joissa puu ja turve yhdessä ovat luontaisia polttoaineita”, hän sanoo.
Vastapainetuotanto on myös EU:n erityisessä suojeluksessa.
”Uskon että jo viiden vuoden kuluttua tällaisia laitoksia on käytössä jo huomattavasti nykyistä enemmän”, hän sanoo.
Alan keskipitkän aikavälin näkymiä Martinmäki luonnehtiikin ”ihan kohtuullisiksi”.
Pohjois-Pohjanmaalle turvetuotannolla on suurempi merkitys kuin yhdellekään toiselle maakunnalle. Ala työllistää välillisesti parisen tuhatta ihmistä, ja mikä tärkeintä työpaikoista huomattava osa on maaseudulla.
Uusiutuvaa vai ei
Martinmäen mielestä turpeen asema maamme energian tuotannossa vahvistuisi merkittävästi, mikäli turve määriteltäisiin osittain uudistuvaksi luonnonvaraksi hitaasti uudistuvan sijaan.
”Se merkitsisi sitä että turpeen veroasema olisi sähkön tuotannossa puun ja kivihiilen välillä. Tällä hetkellä se on kivihiilen tasolla”, hän sanoo.
Turvealan mielestä tilanne on nurinkurinen, koska se katsoo turpeen hiilidioksiditaseen olevan selvästi parempi kuin kivihiilellä.
”Turpeen kohtelu verotuksessa olisi saatava ehdottomasti lievemmäksi kuin mitä se kivihiilellä on”, Martinmäki sanoo.
Poutaa taivaalle. Turveurakoitsijat ja koko turveala odottavat poutakesää. Vielä hyvin muistissa olevat synkät sadekesät tuskastuttuavat vieläkin.
Risto rasila.
Hyvät enteet. Turveruukki Oy:n työpäällikkö Matti Kaukoranta ja turveurakoitsija Kustaa Johansson pitävät kesän enteitä hyvinä. Soita on päästy kunnostamaan ja jyrsimään muutaman viikon atuajassa.
Risto Rasila.
Artikkelin lähde Kaleva