Vanha Erkki pelastaa Plassia

Liisa Lehto-Peippo

KALAJOKI Sitä ei tee vanha Erkkikään -sanontaa uhmaamaan ryhtyi joukko vanhojen rakennusten ystäviä perustamalla Kiinteistöosakeyhtiö Vanhan Erkin. Yhtiö on ottanut tehtäväkseen edistää vanhojen rakennusten kunnostusta ja on aloittanut Kellokuja 3:ssa sijaitsevan kuuden rakennuksen korjaustyön Kalajoen Plassillla.

Paikka on Plassin keskeistä miljöötä. Rakennukset ovat pieniä mökkejä, joissa on ollut asuinhuoneita, puoteja, puusepän verstas, muita käsityöläisten työtiloja ja leipomo. Osa rakennuksista on hyvin huonokuntoisia. Rakennuksissa on asuttu viimeksi noin 30 vuotta sitten.

Kiinteistöosakeyhtiö Vanhan Erkin hallituksen puheenjohtaja, arkkitehti Seija Haarala oli katsellut pääraitin Plassintien varrella sijaitsevaa kohdetta kiinnostuneena jo vuosia. ”Plassilla ei juuri enää ole kaupunkimaisesti rakennukset kiinni toisiinsa rakennettua kadun vartta. Kellokuja 3:n lisäksi löytyy vain toinen tällainen aukoton katulinja.”

Rakennuksista, joilla on kahdenlaisia suojelumerkintöjä, oli jätetty purkuilmoitus ja ne olivat myynnissä. Seija Haarala osti ne ensin itselleen ja myöhemmin ne siirrettiin perustetulle yhtiölle, Vanhalle Erkille.

Kiinteistöosakeyhtiössä on tällä hetkellä liki 20 osakasta, vanhoista rakennuksista ja Plassista kiinnostuneita yksityisiä ihmisiä, rakentamisen ammattilaisia ja yksi kiinteistöyhtiö.

Avoin työmaa

Seija Haarala kertoo, että yhtiön toimiala on yleisempi. ”Yritämme korjata rakennukset oikein ja vanhaa arvostavilla menetelmillä. Työmaa on avoin. Siellä voi käydä tutustumassa ja oppia ottamassa. Kustannuksia seurataan julkisesti.”

Noin tuhannen neliön tontilla on kuusi rakennusta. Pieni, punainen puotitalo Kellokuja 3:ssa on Seija Haaralan mukaan todennäköisesti Plassin vanhimpia rakennuksia, 1800-luvulta. Sillä on ollut monenlaista käyttöä: kauppa, konditoria ja puusepänverstas. Kiinni siihen on rakennettu talo, joka on korotettu 1930-luvulla kaksikerroksiseksi. Se on ollut asuinkäytössä.

Tontilla on pikkuruinen leipomorakennus, jossa on vielä uunikin. Rakennusta pidetään erittäin arvokkaana juuri kokonsa vuoksi. Peremmällä pihamaalla on sauna, joka on luhistumaisillaan. Se aiotaan purkaa.

Työt aloitettiin pahimmin vajonneesta piharakennuksesta, jossa on ollut navetta ja liiteri. Rakennus on saanut uuden alapohjan ja seinät on laudoitettu tarvittavilta osin uudelleen. Myös katto on korjattu.

Ei kenellekään yksityiselle

Rakennuksia ei korjata kenenkään yksityiseen käyttöön. Kunnostuksen tavoitteena on, että rakennuksissa ja pihapiirissä säilyy vanha henki ja tuloksena on asuin-, liike-, näyttely ja työtilakäyttöön sekä kokoontumiseen ja yöpymiseen sopivat tilat. Leipomo korjataan kesäkäyttöiseksi tilaksi. Sauna rakennetaan kokonaan uudelleen.

Rakennusten sisäpuolisiin tiloihin ei tehdä rankkoja muutoksia. Tarvittavat lisätilat kuten wc rakennetaan kuistin laajennukseen.

Rakennustutkija, arkkitehti Antti Pihkala on tehnyt rakennuksista mittauspiirustukset. Saunan suunnitelmaluonnokset ja muiden rakennusten ja piha-alueen kunnostussuunnitelmat on tehnyt Seija Haarala hallituksen jäsenten yhteisten pohdintojen tuloksena.

Korjaus ajoitetaan useammalle vuodelle, työtä arvioidaan olevan ainakin vuoteen 2004 saakka. Työssä on yksi kirvesmies ja yhtiön osakkaat osallistuvat aputöihin talkoilla. Rahaa tarvitaan. Osakepääoma riittää Seija Haaralan mukaan tulevalle kesälle. Museovirastolta on saatu 4 000 euron avustus arvokkaimman rakennuksen kunnostukseen.

Tulevaisuudessa yhtiön osakaspohjaa aiotaan laajentaa. ”Mukaan mahtuu. Rikastumaan tuskin pääsee, eikä omiakaan välttämättä saa pois, mutta vanhasta leipomosta aiotaan tehdä vierasmaja, jossa yhtiöläiset voivat vuorollaan yöpyä.”

Liisa Lehto--Peippo

Plassi on Kalajoen historiallinen keskusta

-Plassi on omaleimainen aluekokonaisuus, joka käsittää vanhan Plassin, markkinapaikan ja entisen taajaväkisen yhdyskunnan alueen.

-Syntyi Kalajoen jokisuulle kauppapaikaksi 1500-luvulla. Virallinen markkinapaikka se on ollut vuodesta 1620 lähtien.

-Kaupankäynnin hiljennyttyä Plassista muodostui pääasiassa kalastajien ja käsityöläisten, myöhemmin myös sahatyöläisten asuttama yhdyskunta.

-Santaholman saha Plassille perustettiin vuonna 1903. Se lopetti toimintansa 1990-luvun puolivälissä.

-Paljon kaavamääräyksin suojeltuja rakennuksia, joista vanhimmat on rakennettu ilmeisesti 1700-luvulla.

-Tunnetuin kunnostettu suojelukohde Havula, sahapatruunan,

sahapatruunan talo, joka on iso

jugend-tyylinen huvilamainen

asuinrakennus ja rakennettu vuon-

na 1912. Kaupungin omistaman

rakennuksen kunnostustyöt saatiin

päätökseen vuonna 1997.

Lähde: Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet 1993

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva