Rahapula kiusaa istutuksia

Kalakorttivarojen hiipuminen jätti järvet lähes velvoiteistutusten armoille

Aimo Kajava

KUUSAMO Suurten järvien kalanistutukset ovat entistä enemmän velvoiteistutusten varassa, sillä hiipuneiden kalastuskorttivarojen vuoksi kalaston hoitoon ei löydy enää riittävästi rahaa.

Lapin säännöstellyissä vesissä kalakannat on turvattu pitkään pääosin voimayhtiöiden velvoitteiden kautta, minkä vuoksi vuosia jatkunut kehitys ei ole tuonut suuria muutoksia.

Oulun läänin luonnontilaisten vesien hoitoon varojen kuihtuminen on jättänyt kuitenkin vahvat jäljet. Esimerkiksi Koillismaan suurilla järvillä jalokalojen istutukset ovat pudonneet vuosikymmenen takaisista huippumääristä suunnilleen puoleen.

Vuoden 1997 jälkeen jyrkästi notkahteiden kalakorttivarojen vuoksi istutusvesillä ajauduttu kahteen leiriin. Vetovoimaisten ja taidolla markkinoitujen järvien lupatulot ovat säilyneet. Heikompien kalavesien hoitoa kilpailun kiristyminen on vain synkistänyt, kun lupatuloja kertyy yhä heikommin istutuksia varten.

Hallintokulut vievät yhtä suuren osan

Oulun läänissä istutusten arvo oli vuonna 2 000 reilut 3,2 miljoonaa euroa, josta velvoitevarojen osuus on 2,2 miljoonaa euroa.

Kainuun Te-keskuksen keräämien tietojen mukaan kalastuskuntien osuus pysyi lähes ennallaan, mutta kalastusalueiden osuus putosi 183 000:sta reiluun 116 000 euroon. Lasku johtuu kalastuskorttivarojen kutistumisesta.

”Kalastusalueiden hallinto on pysynyt yhtä kalliina, minkä vuoksi istutuksiin käytettävät varat ovat vähentyneet”, kertoo kalataloustarkastaja Kalle Torvinen Kainuun Te-keskuksesta.

Kalastuskorttivaroja kerättiin vielä vuonna 1995 noin 6,5 miljoonaa euroa. Lasku on tasaantunut, mutta viime vuonna varoja saatiin kasaan enää 4,5 miljoonaa euroa.

Järvien kohtalo harmittaa Lapissa

Kalatalousjohtaja Olli Tuunainen Lapin Te-keskuksesta ei ole huolissaan pohjoisimpien arvovesien istutuksista, sillä vankat velvoiteistutukset takaavat tasaisen kalavesien hoidon.

Lapissa vuotuinen istutusten arvo on noin 3 miljoonaa euroa. Tuunainen laskee, että kalastuskuntien, rktl:n ja Metsähallituksen osuudeksi jää suunnilleen 500 000 euroa.

Tuunaista harmittaa kuitenkin se, että Metsähallitus lähti eri linjoille organisaatiouudistuksessaan. Metsähallituksella oli 10-15 vuotta sitten vahva rooli muun muassa järvien siikakantojen hoidossa.

”Metsähallituksen hallussa olevien vesien hoidon hiipuminen on huono asia, sillä se on lamauttanut järvillä sekä virkistys- että kotitarvekalastusta”, Tuunainen sanoi.

Kuusamossakin suurin osa velvoitepoikasia

Oulun kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Mikko Torssonen kertoo, että Kuusamon suurilla järvilläkin on ajauduttu tilanteeseen, jossa koko istutustoiminta nojaa yhä vankemmin velvoitteisiin. Muutos on suuri, sillä valtaosa vesistä on säännöstelemättömiä. Vuosikymmen sitten jalokaloja istutettiin tuplasti. Määriä kasvatti kuitenkin tuolloin myös erillisprojektit.

Torssonen laskee, että Kuusamossa vuotuisten istutusten arvo on suunnilleen 35 000 euroa. Velvoitteina pitäjän eteläosassa olevien Irni-, Kero- ja Polojärvien osuus tästä on noin 20 000 euroa.

”Istutusvarat ovat entistä jyrkemmin riippuvaisia siitä, miten lupatuloja pystytään keräämään”, Torssonen sanoi.

Kuusamossa kalastuskuntien ja kalastusalueen saamat kalakorttivarat ovat kutistuneet puoleen vuoden 1997 jälkeen, jolloin lakia uudistettiin.

Torssonen muistuttaa, että Kuusamossa jokialueet ovat kuitenkin kokonaan toisessa asemassa kuin järvet. Suosituilla kalastuspaikoilla ei tarvitse valitella rahapulaa, sillä istutukset pyörivät hyvin luvista saatavilla varoilla.

Aikainen kevät kevensi ruuhkia

Riistan ja kalantutkimuksen Käylän laitoksella aloitellaan vuotuista kalanpoikasrallia, joka normaalivuosina ajoittuu lyhyelle ajalle.

Kalastusmestari Raimo Määtän mukaan harvinaisen aikainen kevät ei ole tuonut mitään hankaluuksia, vaan päinvastoin poikaskuljetusten aikaistuminen on tasannut työllisyyttä, kun ruuhkaa päästiin purkamaan pidemällä ajalla.

Käylän laitoksellakin istustusten väheneminen näkyy selvästi. Määttä arvelee, että vuosikymmenen takaiseen huippuun verrattuna poikasia lähtee luonnonvesiin karkeasti puolet vähemmän.

”Tuotanto on tullut alaspäin, kasvatamme poikasia sen verran kun meillä on tilauksia”, Määttä sanoi.

Käylästä lähtee edelleen kala poikineen. Vastakuoriutuneita siian poikasia välitetään 6-7 miljoonaa kappaletta, harjuksia lähtee puoli miljoonaa ja 1-3 vuoden ikäisiä järvilohia ja -taimenia yhteensä 130-140 000 kappaletta.

Kitkajoella kalastajat saavat narrattavakseen myös sata merkittyä järvitaimenta. Kolmeen koskeen, kymmenen kilometrin matkalle laitettavilla 5-vuotiailla taimenilla seurataan, miten kalat pysyvät istutuspaikoillaan. (AK)

Artikkelin lähde Kaleva