Artikkelin lähde Kaleva
Koulunpenkki vaihtuu tehtaaseen
Nuorten mielenkiintoa puualalle herätellään uudenlaisella koulutuksella
Seppo Kangas
KÄRSÄMÄKI Haapaveden ammattioppilaitos (Haol) ja Incap Furniture Oy ovat sopineet uudentyyppisestä puualan koulutuksesta, jossa korostuu opiskelu Incapin tehtaiden huippunykyaikaisten koneiden parissa. Tavoitteena on sekä lisätä puualan koulutuksen vetovoimaa että kohdentaa koulutusta työelämän tarpeita vastaavaksi.
Ensi syksystä alkaen Haol:ssa opiskelun aloittavat puualan perustutkinnon opiskelijat pääsevät Incapin Kärsämäen ja Haapaveden tehtaille enimmillään jopa 45 opintoviikon ajaksi. Siitä 35 viikkoa kuuluu pakolliseen työssäoppimisjaksoon. Näin laaja yrityksen ja oppilaitoksen välinen yhteistyösopimus on harvinainen.
”On aivan selvää, ettei mikään oppilaitos voi hankkia sellaisia koneita kuin Incapilla on. Oppimisympäristönä nämä tehtaat ovat ihanteelliset”, Haol:n apulaisrehtori Matti Tallgren toteaa.
Incapin Kärsämäen tehdas on maailman nykyaikaisin huonekalutehdas. Se rakennettiin vuosi sitten tulipalossa tuhoutuneen tilalle.
Normaalisti Haol:ssa on 12 puualan aloituspaikkaa, mutta syksyllä alkavaan koulutukseen haetaan erillisellä haulla. Tavoitteena on saada koulutuksen myös sellaista väkeä, joilla on ennestään jonkinlainen perustutkinto alalta.
Puuala ei kuulu nuorten suosimiin aloihin. Haapavedellä on kaksivuotisessa koulutuksessa nyt 12 nuorta, kun pelkkä aloituspaikkamäärä on yhtä suuri.
Haol:n omistaja Siika-Pyhäjokilaakson koulutuskuntayhtymä hankkii sopimuksen nojalla Haapavedelle pintakäsittelylinjan, joka vuokrataan Incapin käyttöön. Linjan hankintahinta on noin 170 000 euroa.
Nykykoulutus ei vastaa tarvetta
Incap Furnituren motiivi on yksinkertainen: yritys uskoo jatkossa tarvitsevansa uusia ammattitaitoisia työntekijöitä sekä itselleen että alihankkijoilleen. Yrityksen tuotantopäällikkö Matti Vahe moittii nykyistä puualan peruskoulutuksen sisältöä työelämälle vieraaksi.
”Uusi tekniikka ja koulutus eivät kohtaa toisiaan. CNC-ohjatut koneet, automaattiset kuljetinjärjestelmät, automaattivarasto ja useiden ohjausjärjestelmien käyttö tehtaalla edellyttää koulutuksen suuntaamista uudella tavalla”, Vahe sanoo.
Hänen mielestään koulutuksen pitäisi painottua enemmän juuri uusien tekniikoiden käytön hallintaan sekä tuotannon kokonaisuuden ymmärtämiseen. Puun työstö voisi jäädä vähemmällekin.
”Puun työstö sinänsä työllistää meilläkin vain noin 30 prosenttia väestä. Loput sijoittuvat erilaisiin muihin tehtäviin kuten pintakäsittelyyn, pakkaukseen sekä materiaalin hallintaan”, Vahe toteaa ja sanoo tietävänsä, että sama pätee moniin muihinkin mekaanisen puuteollisuuden yrityksiin alueella.
Vahe korostaisi myös kielitaitoa siksi, että koneiden ohjelmointikieli on englanti. Myös laitetoimittajien edustajien kanssa pitää pystyä kommunikoimaan.
”Ohjelmoinnin osaaminen on yksi tärkeimmistä taidoista”, Vahe lisää.
Koulutusjaksot tehtaalla pyritään järjestämään niin, että ne mahdollisimman vähän haittaavat tuotantoa. Ammattikoululaiset tulevat työntekijöiden ”kisälleiksi” oppimaan seuraamalla ja itse tekemällä.
”Minua kiinnostaa eniten CNC-tekniikka. Minulle puuala oli hakuvaiheessa vasta toinen vaihtoehto, mutta kiinnostus on jatkuvasti kasvanut, kun alasta tietää enemmän”, sanoi syksyllä Incapille harjoitteluun tuleva Tomi Salo.
Seppo Kangas
Tekemällä oppii. Heikki Parkkila näyttää Haol:n puualan opiskelijoille Tomi Salolle ja Joni-Pekka Ollilalle ohjelmoinnin mallia.
Seppo Kangas
Mestari ja kisällit. Työssäoppimisen ideana on, että työntekijät ohjaavat nuoria opiskelijoita. Heikki Hatula näyttää Tomi Salolle ja Joni-Pekka Ollilalle automaattisen työstökoneen työn jälkeä.
Artikkelin lähde Kaleva