Tyrnistä kaavaillaan elinkeinoa Pohjois-Pohjanmaalle

STT

HAAPAVESI Reilut puolensataa pohjoispohjalaista viljelijää kaavailee tyrnin viljelyä elinkeinokseen. He ovat mukana hankkeessa, jonka keskeisenä tavoitteena on jalostaa pohjoisen olosuhteissa viljelyvarmoja, helposti poimittavia ja satoisia tyrnilajikkeita.

Hankkeessa mukana olevien viljelijöiden tyrniin käyttämä viljelyala on noin 75 prosenttia Pohjois-Pohjanmaan tyrnialasta.

Tyrnin viljelyala on kasvanut nopeasti viime vuosina. Tutkimustulokset marjan terveellisyydestä ovat vauhdittaneet viljelyinnostusta ja marjan kysyntää.

Pohjoispohjalaisten viljelijöiden pelloilla kasvaa tällä haavaa hyvässä hoidossa noin 9 000 jalostustainta.

Parempia lajikkeita kaivataan

Myynnissä olevien lajikkeiden ominaisuuksissa on toivomisen varaa, tilaisuudessa todettiin. Ne ovat usein pienimarjaisia, heikkosatoisia, piikkisiä tai alttiita taudeille.

Uusimmat tyrnilajikkeet Tytti, Terhi ja Tarmo on jalostettu suomalaisista luonnonkannoista, ja siksi ne ovat viljelyn kannalta varmoja. Marjat ovat kuitenkin turhan tiukasti kiinni pensaissa. Uudet lajikkeet ovat lisäksi vaikeasti lisättäviä, eikä niitä sen vuoksi ole saatavissa vielä taimistoilta.

Kustannukset alemmaksi

Tyrnin tuotantokustannusten alentaminen edellyttää asiantuntijoiden mukaan huomattavia parannuksia viljelyominaisuuksiin, jotta marjan hinta saataisiin alemmaksi.

Käsinpoiminnan palkkakustannukset ovat suuret poiminnan hitauden takia. Konekorjuussa taas investointikustannukset ja satotason heikkeneminen käsinpoimintaan verrattuna rassaavat kannattavuutta.

Viljelyn kannattavuus voi kompastua myös markkinointiin. Isot jatkojalostusyritykset tuovat marjaa halvan työvoiman maista. Kotimaisen tyrnin jatkojalostusta tehdään toistaiseksi vain pienissä yrityksissä.

Tyrni elinkeinoksi -hankkeessa pyritään edistämään kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Vaihtoehtona raakamarjan myynnille selvitetään yhteistyömahdollisuuksia sadon jatkojalostuksessa.

Tyrnihankkeeseen saadaan rahoitusta mm. EU:sta. Hanketta vedetään maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla Ruukissa.

Artikkelin lähde Kaleva