Häiriöt kaupunkikoulujen pulma

Perusopetuksen tasoa parantavat syrjäseudulla eri asiat kuin taajamissa

Johanna Liukkonen

OULU Perusopetuksen taso vaihtelee eri puolella maata eri syistä. Suurissa kaupungeissa pahin ongelma voi olla häiriökäyttäytyminen.

Syrjäseuduilla ongelma on etenkin erityis- ja tukiopetuksen sekä opettajien täydennyskoulutuksen puute ja pitkät koulumatkat, määrittelee koulutoimentarkastaja Esko Lämsä Oulun lääninhallituksesta.

Opetushallituksen pääjohtaja Jukka Sarjala kritisoi perusopetuksen tasoa maanantain Helsingin Sanomissa. Hänen mukaansa jopa viidennes peruskoululaisista ei saa tarpeeksi hyvää opetusta.

Opetushallituksen selvitysten mukaan erot oppimistuloksissa eri puolilla maata ovat huomattavan suuret, mutta erityisen suuria erot ovat saman kunnan eri kouluissa.

Oulun läänissä tai kaupunkien sisällä ei opetuksen tasoa ole tutkittu. ”Monta eriarvoistumisen näkökulmaa kyllä on”, Lämsä huomauttaa. Kaikki vaikuttavat oppimistuloksiin.

Oulun lääninhallitus on ainoana Suomessa kerännyt perusopetuksesta tunnuslukuja, jotka selvittävät esimerkiksi tukiopetukseen käytetyt tunnit kunnittain.

Läänin sisällä määrä vaihteli oppilasta kohden peräti kolmesta tunnista vain 0,15:een tuntiin.

”Vertaistieto on meidän keinomme auttaa kuntia”, kertoo Lämsä. ”Eroja on todella paljastunut.”

Täydennyskoulutusta ja kerhotoimintaa

Parhaillaan eduskunnan sivistysvaliokunta käsittelee uuden opetuksen arviointijärjestelmän selontekoa. Järjestelmä tuli voimaan 1999 ja siirsi vastuuta opetuksen arvioinnista pitkälti sen järjestäjille.

Oulun lääni on suhtautunut arviointijärjestelmään kriittisesti. ”Lainsäädäntö on liian yleisellä tasolla”, sanoo Esko Lämsä. Hän kaipaa Sarjalan tavoin takaisin korvamerkittyä valtionosuutta. Sitä voitaisiin jakaa kyläkouluille harkinnanvaraisesti.

”Läänissämme on paljon vähävaraisia kuntia, ja oppilasmäärät ovat jyrkästi vähenemässä”, Lämsä sanoo.

Valtionosuudet jaetaan nyt oppilasmäärien mukaan. Lämsä huomauttaa, että systeemi sopii keskikokoisiin kouluihin. Pienissä kouluissa on oppilasta kohden suurimmat kustannukset, mutta nykysysteemillä ne saavat vähiten rahaa.

”Emme me ole puolustamassa kyläkoulua, jossa ei ole oppilaita”, Lämsä täsmentää. ”Jos oppilaita on edes kohtuullisesti, pitäisi tukea saada niin, ettei koulua tarvitsisi lakkauttaa taloudellisin perustein.”

Lämsä muistuttaa, että pedagogisesti kyläkoulu voi olla erittäin hyvä koulu. ”Kyläkoulussa on esimerkiksi sosiaalinen kontrolli ja oppilaat tunnetaan. Näinä aikoina kun puhutaan paljon pahoinvoinnista, siellä on monia sosiaalisia etuja.”

Läänin kouluissa on myös hurjan vähän kuraattorin ja psykologin palveluita, huomauttaa Lämsä. Läänin laatima oppilashuollon arvio kertoo, että eniten palveluita on läänin eteläisissä kasvukeskuksissa.

Kerhotoimintaakin kaivattaisiin nimenomaan syrjäseuduilla, jossa lapsille ei ole muita harrastusmahdollisuuksia.

Myös opettajien täydennyskoulutuksessa on huimia eroja. ”Köyhällä kunnalla ei ole varaa lähettää opettajaa täydennyskoulutukseen etelään”, sanoo Lämsä. Oppilaat jäisivät toisen opettajan harteille, jos sijaisen järjestämiseen ei ole varaa. Välttämättä koulutukseen ei sitten enää viitsitä edes hakea, Lämsä arvelee

Oulussa koulutilanne tyydyttävä

Vanha totuus on, että sosioekonomiset seikat vaikuttavat koulumenestykseen. ”Se on arka asia, mutta selittävin tekijä. Hyvillä asuinalueilla haluavat asua hyvinvoivat ihmiset ja heidän hyvinvoivat lapsensa”, Lämsä yksinkertaistaa.

Oulun opetustoimenjohtajan Pekka Pasasen mukaan Oulu on onnistunut suhteellisen hyvin alueiden tasa-arvoisessa kehittämisessä. Oppimistuloksia ei ole tutkittu. Pasanen arvelee kuitenkin, että tulosten erot ovat pieniä. Oppimistulokset valtakunnalliseen arvioon osallistuneissa kouluissakin ovat olleet valtakunnan keskiarvoa parempia.

Opetusta on kehitetty uuden opetuksen arviointijärjestelmän aikana tukemalla oppilaan elämänhallintaa, ja nyt keskitytään verkostoyhteistyöhön. Elämänhallinnan arviointi poiki lisää koulukuraattoreita ja -psykologeja, verkostoyhteistyöllä halutaan parantaa kodin ja koulun yhteistyötä.

Projektit ovat kaksivuotisia. Ensin arvioidaan tilanne, sen jälkeen kehitetään, ja sitten arvioidaan uudelleen-

Opetustoimenjohtaja on suhteellinen tyytyväinen kaupungin perusopetukseen, vaikka myöntää, että kehittämisen varaa toki on aina.

Oulussa koulujen keskikoko on kohtalainen. Sekä pienimpien että suurimpien koulujen vitsauksilta on käytännössä vältytty.

Artikkelin lähde Kaleva