Kansa haluaa puuta, päättäjät betonia

Kaupunkien puutalorakentaminen lisääntyy, mutta asenteet muuttuvat hitaasti

Seppo Kangas

KÄRSÄMÄKI Jos asukkaat saisivat päättää, kaupunkeihin rakennettaisiin paljon enemmän puurakenteisia pientaloja betonisten kerrostalojen sijaan. Tonttimaan puute ei ole syynä betonielementtien ylivoimaan, sillä tiiviillä kaavoituksella pientaloihin mahtuisi yhtä paljon väkeä.

Näin väittivät professori Jouni Koiso-Kanttila ja arkkitehti, tekniikan tohtori Markku Karjalainen Kärsämäellä järjestetyssä puualan seminaarissa. Miehet saivat näkemyksilleen myös runsaasti tukea.

Oulun yliopiston puustudion miehet puhuvat tietysti omalta reviiriltään, mutta väitteiden tueksi on tarjolla tukuttain faktaa: useiden tutkimusten mukaan 80 prosenttia suomalaisista asuisi mieluimmin pientalossa, ja puu on ylivoimaisesti suosituin rakennusmateriaa, jos asiaa kysytään loppukäyttäjältä.

”Kyse on enemmänkin siitä, mitä pientalolla ymmärretään. Jos mielikuva on nykyisestä suomalaisesta omakotitalosta isolla tontilla, tietenkään se ei voi kilpailla kerrostalon kanssa maankäytön tehokkuuden kannalta”, Koiso-Kanttila sanoo.

Hänellä on kuitenkin tarjota toisenlainen resepti: Amerikassa ja Keski-Euroopassa Japanista puhumattakaan on vuosikymmenet rakennettu kaupunkimaisesti erittäin tiiviitä pientaloalueita, ja homma toimii.

”Kyse on samantyyppisestä rakentamisesta kuin Suomen kaupungeissa 1900-luvun alussa. Rakennetaan pientalotyyppisesti, ilmeikkäistä vaihtelevia puutaloalueita”, Koiso-Kanttila toteaa.

Rakentamistehokkuus syntyy hänen mukaan siitä, että tehdään pienkerrostaloja, pientaloja 300 neliön tonteille tiiviisti niin, että piha-alue on suojainen.

”Eivät kaupunkilaiset kaipaa suurta tonttia, vaan suojaisan pihan”, hän sanoi.

Tilaa säästyy myös rakentamalla kapeita katuja. Koiso-Kanttilan mielestä katuleveydet on tehty Suomessa tarpeettoman suuriksi, kun puhutaan puhtaista asuntoalueista.

Teollisuudella paljon kehitettävää

Kaavoittajan eli kuntien lisäksi uusvanhan puurakentamisen yleistymistä jarruttaa alan teollisuuden kehittymättömyys. Kun on vuosikymmenet totuttu rakentamaan betonielementeistä tai toimittamaan omakotipaketteja, tuotantomenetelmien muutos ei käy hetkessä.

”Elementeistä rakennettava puurakenteinen pienkerrostalo on työmaana aivan erilainen kuin betonielementtitalo. Puurakentaminen asettaa erittäin suuria vaatimuksia muun muassa työmaan tavaravirroille”, Markku Karjalainen sanoo.

Paljon puhuttu paloturvallisuus sen sijaan ei Karjalaisen mielestä ole mikään ongelma. Hän pitää nykyisiä paloturvallisuusmääräyksiä osittain naurettavina.

”Jos betonielementtitaloon tehdään puuvuori, taloon pitää rakentaa sprinklerijärjestelmä. Siinä ei ole mitään järkeä.”

Karjalainen todisti, että asuinhuoneistopalojen suurin syy ei ole herkästi syttyvissä materiaaleissa, vaan pahin syyllinen on 45-vuotias alkoholisoitunut miesasukas, joka tupakoi sängyssä.

”Näitäkö meidän pitäisi sprinkleroida?”, Karjalainen kysyi.

Verkostoituminen puualalla hidasta

Kärsämäen seminaari käsitteli puuteollisuutta myös puutuoteteollisuuden näkökulmasta. Maan johtavan kalustevalmistajan Incap Furniture Oy:n toimitusjohtaja Sauli Huikuri peräänkuulutti teollista näkemystä toimialalle sen ohella, että puusepänteollisuutta kehitetään.

”Jostakin syystä se verkostomalli, joka esimerkiksi metalliteollisuudessa on arkipäivää, ei puualalla tahdo lyödä läpi. Ehkä kyse on siitä, että pienet yritykset haluavat tehdä omia tuotteitaan, vaikka osien tekeminen toiselle olisi paljon kannattavampaa”, Huikuri sanoi.

Incap Furniture on rakentanut laajan alihankkijaverkon, joka on sille elintärkeä. Yritys onkin tässä suhteessa uranuurtaja.

Huikuri puhui vahvasti myös puuntuonnin lisäämisen puolesta. Erityisesti hän suuntasi katsettaan Venäjän suuntaan.

”Jos me emme luo siihen suuntaan tiiviitä suhteita, joku muu tekee sen”, Huikuri totesi.

Seppo Kangas

Artikkelin lähde Kaleva