Artikkelin lähde Kaleva
Valmis reitti luontoelämykseen
Rahjan saariston suojelutavoitteet ja luontomatkailu yhdistetty Life-hankkeessa
Seppo Kangas
KALAJOKI Ainutlaatuinen Rahjan saaristoalue on monivuotisen kehittämistyön jälkeen saatu nyt varustukseltaan sellaiseksi, että palvelee sekä luontomatkailijoita että herkän saaristoluonnon suojelua. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa sitä, että veneily- ja retkeilyreitit on tarkoin viitoitettu ja ohjattu luonnon kannalta kestävimmille alueille.
Jo vuonna 1997 aloitettu ja tänä keväänä päättyvä Life-hanke sisältää toki paljon muutakin. Lähes 1,9 miljoonan euron projektirahoituksesta valtaosa on käytetty Natura-alueen maanlunastuksiin sekä käyttörajoituksista maksettaviin korvauksiin maanomistajille. Alueesta jo 97 prosenttia on joko rauhoitettu ja valtion omistuksessa.
”Valtaosa yksityisten maista on rauhoitettu, ja se tarkoittaa muun muassa rakennusoikeuksien rajoittamista ja metsien jättämistä luonnontilaan. Ennen suojelupäätöksiä alueelle oli voimakasta rakentamispainetta”, projektisuunnittelija Hannu Tikkanen toteaa.
Rahjan saariston luontoarvoista ei ole epäselvyyttä. Tärkeimpiä ovat maankohoamisrannikon luontotyypit ja lajit, joita ei ole Euroopassa missään muualla kuin Suomessa ja Ruotsissa. EU:n direktiivien mukaisia luontotyyppejä alueelta on löydetty kaikkiaan 18.
”Erityisen kiinnostava eurooppalaisessakin mittakaavassa on se, että merestä kohoavan neitseellisen maan eri kehitysvaiheet ovat täällä nähtävissä ja tutkittavissa”, hankkeen ohjausryhmää johtanut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen johtaja Pertti Sevola toteaa.
”Life-hankkeen avulla tänne on saatu sellaista rahoitusta, jota muuten ei olisi saatu. Se olisi tarkoittanut sitä, että kaikki nyt tehdyt toimenpiteet olisi tehty huomattavasti hitaammalla aikataululla”, Sevola lisää.
Luonnonhoitotöitä tehty yhteistyössä
Rahjan saariston suojelussa tärkein asiakirja on alueen tutkimuksiin pohjautuva käyttö- ja hoitosuunnitelma, joka määrittelee, miten suojelu jatkossa varmistetaan. Se sisältää joukon luonnonhoitotöitä, joita on jo myös tehty.
”Lampaiden ja nautakarjan laiduntaminen on yksi tärkeimmistä luonnonhoitohankkeista. Laiduntamista on järjestetty yli 100 hehtaarin alueella”, Hannu Tikkanen kertoo.
Luonnonhoitotöissä on tehty yhteistyötä ympäristöviranomaisten, valtaosan maa-alueista omistavan metsähallituksen ja paikallisten asukkaiden kesken.
Life-hankkeeseen kuuluvia isoja parannuksia ovat myös merkityt veneilyreitit, niihin liittyvät rantautumispaikat sekä yöpymis- ja nuotiopaikat.
”Reitit ja parantunut palveluvarustus ovat jo selvästi ohjanneet liikkumista saaristossa parhaiten kestäville alueille”, hankkeessa alusta asti mukana ollut Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen biologi Eero Laukkanen toteaa.
Osaan saarista on asetettu rantautumiskielto linnuston takia.
Uusimpia parannuksia ovat juuri Konikarvon satamaan valmistunut opastuskatos, jossa kuvin ja tekstein kerrotaan kansantajuisesti saaristoluonnosta ja maankohoamisilmiöstä. Samaan osahankkeeseen liittyen on myös Siiponjoen luontopolulle valmistettu opasteet yhteistyössä Rahjan koulun kanssa.
Erilaista opetus- ja tiedotusmateriaalia on myös valmistettu paljon projektin aikana. Alue-esite ja veneilykartta on matkailijan tärkein työkalu, alueesta kertova elokuva on valmistunut ja kouluille on laadittu oma oppimateriaalikansio.
Ei massaturismia eikä tiukkaa suojelua
Rahjan Natura-alueella tavoitellaan suojelun ja virkistyskäytön sopusointua. Alueiden perinteinen käyttö, kuten kalastus ja metsästys, on mahdollista lähes entiseen tapaan. Ainoastaan herkimmät lintujen pesimäalueet on rauhoitettu.
Toisaalta alueesta ei haluta massaturismin kohdetta. Siitä ympäristökeskus aikoo jatkossakin pitää huolen.
”En usko, että tänne mitään ryntäystä on tulossakaan. Saaristo on kuitenkin erinomainen lisä Kalajoen matkailun luontokohteisiin. palveluvarustuksessa on vieläkin kehittämistä”, kaupunginjohtaja Jukka Puoskari sanoo.
Natura-asenteet myönteisempiä
Seppo Kangas
KALAJOKI Rahjan saariston saaminen Natura-ohjelmaan on pitkien ja vaikeiden neuvottelujen tulosta. Rahjankylällä oli alussa voimakas vastustus Naturaa kohtaan.
”Tämä on ollut yksi maan vaikeimmista Natura-hankkeista. Life-projektin avulla ennakkoluuloja on voitu hälventää ja tietoa saada perille”, ympäristöneuvos Seppo Vuolanto ympäristöministeriöstä kertoo.
Life-hankkeen yhteydessä on tutkittu myös kyläläisten asenteiden muutosta. Projektisuunnittelija Hannu Tikkanen on haastatellut 46:ta satunnaisotannalla valittua maanomistajaa ja kyläläistä sekä Kalajoella että Himangalla.
”Nyt enää 33 prosenttia vastaajista suoranaisesti vastusti suojeluhanketta, kun alussa vastustus oli melko totaalista”, Tikkanen kertoo.
Haastatelluista maanomistajista lähes puolet edelleenkin vastustaa Naturaa.
”Tyytyväisimpiä asukkaat ovat alueen virkistyskäytön, kalastuksen ja metsästyksen yhteensovittamiseen. Myös luonnonhoitotöihin ollaan tyytyväisiä”, Tikkanen mainitsee.
Artikkelin lähde Kaleva