Puheenjohtajakilvasta politiikkaan

50-vuotias

Kyösti Karjula Lumijoella.

Keskustan kansanedustaja Kyösti Karjula toivoo, että hyvän ja vilkkaan puheenjohtajakisan antina keskustassa käytäisiin syvää yhteiskunnallista keskustelua, joka toisi eväitä puoluekokouksessa puolueohjelmaan. Muutoinkin hän kaipaa keskusteluja ja ajatuksia estämään politiikan ja poliitikkojen kääpiöitymistä.

Itsenäisyyden alussa politiikka vei parhaat voimat. Nyt muun muassa yritykset ovat saaneet yhä suuremman merkityksen.

”Kellään poliitikolla ja puolueella ei ole sellaista vaikutusvaltaa kuin vaikka Nokialla.” Politiikka voi temmata ihmisiä mukaan, jos sisältöön kiinnitetään enemmän huomiota. Nyt ei tartuta sisältöön, vaan yksittäisiin sanoihin ja sivuseikkoihin.

Karjulalle ei ollut yllätys, että Paavo Väyrynen rynni mukaan keskustan puheenjohtajakilpaan. ”Merkit olivat ilmassa, ei se ollut yllätys.” Väyrynen on kiertänyt maakuntia ja tunnustellut asemaansa.

Karjula ei suostu liputtamaan kenenkään ehdokkaan puolesta.

”Jäätteenmäki ja Rehn ovat vahvimmat ensi kierroksella. Myös Vanhasella on pieniä mahdollisuuksia, etenkin, kun häneltä on ilmestynyt juuri kirja. Väyrynen ei pärjää, mutta saa kohtuullisen äänisaaliin ensimmäisellä kierroksella”, ennustaa Karjula kesäkuun Hämeenlinnan puoluekokouksen tulosta.

Lopullista tulosta hän ei lähde kuitenkaan arvailemaan.

Karjula on panemassa paperille 20 tärkeää näkökulmaa suomalaisesta yhteiskunnasta. Vaikka hän ei ole vielä pannut niitä järjestykseen, ykkönen on eittämättä ikääntyminen. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan jäsenenä se kiinnostaa häntä erityisesti.

Suomen vanheneminen on hämmästyttävän nopeaa. Tulossa on iso kipupiste, kun suuret ikäluokat eläköityvät ja syntyvyys on romahtanut. ”Ongelma on paljon laajempi kuin mitä nyt nähdään. Se on aluepoliittinen. Miten huolehdimme syrjäseuduille jäävistä vanhuksista?”

Kun tähän liittyy vielä tuleva työvoimapula, herää yhä tärkeämmäksi kysymykseksi, kuka tekee tavalliset työt.

Tavoitteet siitä, että 65-70 prosenttia ikäluokasta suorittaisi korkeakoulututkinnon ovat Karjulan mielestä reilusti ylimitoitettuja.

Koulutuksen pitäisi olla myös paljon nykyistä moni-ilmeisempää. Muun muassa kätten taitoja tarvitaan. Pelkkä matemaattinen ja kielellinen lahjakkuus ei riitä. Monella ovat maalaisjärki ja elämisen taito haussa. ”Kaikilla pitäisi myös olla unelma.”

Karjula opiskeli Helsingin yliopistossa agronomiksi. Lapin maaseutukeskuksen suunnitteluagronomin ja Hankkijan aluemyyntipäällikön jälkeentie vei yrittäjäksi.

Kansanedustajan tuoli urkeni vuonna 1995 reilulla 5800 äänellä. Samalla äänipotilla tuli paikka selvästi myös viime vaaleissa.

Karjula on keskustan ryhmävastaava eduskunnan tulevaisuusvaliokunnassa ja työasiainvaliokunnassa. Viime maaliskuusta lähtien hän on ollut Rautaruukin hallintoneuvoston jäsen.

Karjula on järjestänyt parin vuoden ajan Lumijoki-tilaisuuksia, joka on vetänyt paljon vaikuttajia kotikuntaan.

Karjula on siitä erikoinen kansanedustaja, että hän ei ole koskaan ollut mukana kunnallispolitiikassa. Nuorena hän suhtautui politiikkaan hyvin kriittisesti.

Karjula tunnetaan lestadiolaisuudestaan ja siitä, että hänellä on 18 lasta. Lapsista vanhin on 28 vuotta ja nuorin kahdeksan kuukautta.

”Tärkeintä on, että saan omistaa uskonlahjan. Vakaumus antaa tulevaisuuden näköalaa ja rohkeutta ajallisille tehtäville.”

Kyöstille ja Eila-vaimolle lapset ovat ”käsittämätön lahja”.

Perhe vie suurimman osan Kyöstin vapaa-ajasta. Kesällä perunatilan viljely vie aikaa.

Tänään on vastaanotto Lumijoen seurakuntatalolla klo 12-16. Illalla ovat syntymäpäiväseurat Siikatörmällä klo 18.30 lähtien.

PEKKA KARJALAINEN

Risto Rasila

Tulevaisuus kiinnostaa. Kyösti Karjulalle on tärkeää tulevaisuuden erilaisten vaihtoehtojen hahmottaminen. Muun muassa eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on siihen erinomainen paikka.

Artikkelin lähde Kaleva