Erityisesti peltoviljely

kuormittaa Siikajokea

Arto Murtovaara

RAAHE Maa- ja metsätalous sekä haja-asutus ovat lähteenä valtaosalle Siikajokeen tulevasta ravinnekuormituksesta. Merkittävimmän osuuden muodostaa maatalous sekä erityisesti peltoviljely. Pistekuormittajien osuus on vain kymmenesosa, joka tosin korostuu kesäaikana. Merkittävimpiä lähteitä ovat jätevedenpuhdistamot.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen raportin mukaan viime vuonna puhdistamojen toiminta täytti lupaehdot. Yleisesti todettiin veden ravinnepitoisuudet korkeiksi ja rehevyyttä ilmentäviksi. Siikajoen ja Lamujoen veden laatua pidettiin yleensä parempana kuin pienemmissä sivujoissa. Uljuan altaalla oli voimakas vaikutus alapuolisen Siikajoen veden laatuun.

Pistekuormitusta jokeen kohdistavat muiden muassa taajamat, teollisuus, turvetuotanto, kaatopaikat ja jätealueet sekä hajakuormitusta maa- ja metsätaloudesta, jokivarren haja-asutuksesta, taajamien valumavesistä ja ilmalaskeumasta. Kuormitus sisältää ravinteita ja eloperäisestä sekä elottomasta aineksesta koostuvaa kiintoainetta.

Kesäaikana haja-asutuksen ja metsätalouden fosforikuormitus on samaa luokkaa peltoviljelyn kuormituksen kanssa. Typpikuormituksesta kesälläkin valtaosa tulee peltoviljelystä. Pistekuormittajien osuus fosforin kokonaismäärästä ovat noin neljä prosenttia ja typen vastaavasta arvosta noin kuusi prosenttia.

Vesistöalueella toimii kahdeksan kunnallista ja yksi teollisuuslaitoksen jätevedenpuhdistamo. Vesioikeuden puhdistamoille asettamat lupaehdot saavutettiin viime vuonna sekä fosforin että eloperäistä happea kuluttavan kuormituksen suhteen Pyhännän, Pulkkilan, Rantsilan, Ruukin ja Siikajoen puhidtamoilla.

Raisio Yhtymän Vihannin tehtaan puhdistamolla sekä Piippolan ja Vihannin Alpuan puhidtamoilla lupaehdot saavutettiin eloperäistä happea kuluttavan kuormituksen osalta, mutta fosforikuuormitus ylitti lupaehdot. Vihannin tehtaan osalta lupaehdot ylittyivät yhden kuukauden aikana. Kestilän kunnan puhdistamolla lupaehtoja ei viime vuonna saavutettu.

Joen valuma-alueella oli viime vuoden alussa seitsemän kaatopaikkaa ja kolme jätealuetta. Pyhännän ja Vihannin kaatopaikat suljettiin. Edelleen valuma-alueella oli 27 turvetuotantosuota ja neljä vielä kuntoonpanovaiheessa. Runsaan 3 000 hehtaarin tuotantoala on noin 17 prosenttia koko Pohjois-Pohjanmaan tuotantoalasta.

Raportti toteaa, että Siikajoen vesistöön kohdistuvaa fosforikuormitusta on onnistuttu vähentämään selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vähennystä on tapahtunut erityisesti pistekuormituslähteissä. Sen sijaan typen kuormitus on ollut kasvamaan päin.

Artikkelin lähde Kaleva