Oululaiset aktivoivat maakuntaa Lumikkiin

Seminaarissa vaadittiin Suomelle Barentsin strategiaa

Arto Murtovaara

OULU Oulun kauppakamari on tämän kevään aikana ottanut aktiivisen roolin Pohjois-Norjan Lumikin eli Snöhvit-kaasukentän rakennusprojektiin. Sen seurantaan sekä yhteyksien luomiseen on satsattu merkittävästi. Yhteistyötä muun muassa hankkeen pääoperoijana toimivaan Norjan valtiolliseen Statoiliin on viritelty Tromssan kauppakamarin kautta.

Kauppakamari on tehnyt paitsi selvitystyötä myös nimittänyt erityisen Lumikki-asiamiehen. Edellisen kerran kauppakamarilla on ollut vastaava projektityöntekijä vuosina 1950-52; silloin asiamiehen tehtävänä olivat sotakorvaukset, kertoi Oulun kauppakamarin puheenjohtaja, toimitusjohtaja Matti Pörhö torstaina Lumikista alueen yrityksille järjestetyssä tilaisuudessa.

”Tämä projekti tulee todennäköisesti merkitsemään noin 50 vuoden urakkaa Barentsin alueella. Se on niin pitkä aika, että meidän Pohjois-Pohjanmaan yritystenkin kannattaa kiinnittää siihen huomiota,” Pörhö korosti.

Pörhön mukaan alueen yrittäjät, yliopistot ja muut toimijat ovat kyselleet koko Suomea käsittävän Barentsin alueen strategian perään.

”Olemme huolestuneita, että tämäntyyppistä strategiaa ei ole. Kauppakamari on vakaasti ajamassa sitä, että tällainen strategia kasataan jollakin aikavälillä,” Pörhö totesi.

Myös kauppa- ja teollisuusministeriö on hereillä. Se perusti Lapin TE-keskuksen johtajan Pirkko Niemisen aloitteestaLumikkia varten tuki- ja neuvotteluryhmän reilu kuukausi sitten.

Veroratkaisua odotetaan

Lumikin rakentaminen Pohjois-Norjaan on suurin koskaan alueella toteutettu yksittäinen investointi infrastuktuuriin. Kaikkiaan kuudeksi miljardiksi euroksi arvioitu satsaus odottaa nyt vain päätöstä verokohtelusta. Kertaalleen käynnistyneet työt jatkuvat ilmeisesti toukokuun puolivälissä.

”Tämä on vain ihan pieni alku”, tähdensi pääjohtaja, Tromssan kauppakamarin puheenjohtaja Johan P. Barlindhaug Oulun kauppakamarin tiedotustilaisuudessa. Norjalainen viittasi koko Barentsin meren, Petsoran meren ja Timan-Petsoran alueen valtaviin öljy- ja kaasuvaroihin; ne ovat suuremmat kuin koko Pohjanmeren ja Norjan meren yhteiset varannot. Lisäksi tulevat Jamalin sekä Ob- ja Jenisei-jokien suistoalueet.

”Silloin puhutaan Barentsin merestä ihan uutena kaasu- ja öljyntuotantoalueena Euroopassa.”

Barlindhaug tähdensi investoinnin olevan niin suuri, että se vaatii paljon yhteistyötä koko Pohjoismailta ja erityisesti Norjan ja Suomen kesken.

”Lumikkia ja Barentsin meren kaasu- ja öljyhanketta täytyy katsoa myös Euroopan näkökulmasta. Silloin on luontevaa sijoittaa se osaksi pohjoista ulottuvuutta. Se vahvistaa pohjoista yhteistyötä sekä sitoo sen osaksi kansainvälisiä ja eurooppalaisia ympyröitä, koska Suomi on tämän idean isä tai äiti.”

Lumikin alue on tuotannossa suunnitelmien mukaan vuonna 2006. Seuraava LNG-vaihe käynnistyy 5-10 vuodessa, ja ernegiavaroja hyödyntävä petrokemian teollisuus 10-15 vuodessa, Barlindhaug uskoo.

”Lumikki on vain alkua tälle merenalaiselle infrastuktuurille.”

Barlindhaug viittaa italialais-norjalaisen Norsk Agipin löytämään Goljat-öljykenttään, joka sijaitsee 85 kilometriä luoteeseen Hammerfestistä.

Se on niin lähellä Lumikkia, että todennäköisesti öljyn hyödyntämisessä tehdään yhteistyötä. Kaasun lisäksi öljy on otettava yhtä aikaa ulos myös Lumikista, Barlindhaug muistutti. Goljatin aikatauluksi on arvioitu vuosia 2006-2008. Muut alueen kentät kehittyvät 10-15 vuoden kuluessa.

Hyvän kuvan idempänä olevasta potentiaalista saa, kun katsotaan vain yhtä, Stockmanovskajan kenttää. Koko Norja vie kaasua 60 miljardia kuutiometriä vuodessa, kun tämä kenttä täydessä käynnissä pystyy tuottamaan 100 miljardia kuutiometriä kaasua vuodessa.

Valtavat tuotantolaitokset ja koko maailmassa ainutlaatuista teknologiaa sisältävien laitosten toteutus on Barlindhaugin papereissa arvioitu vuosiin 2012-15.

”Venäjä tietää hyvin, ettei se missään tapauksessa pysty toteuttamaan näitä yksin sen enempää teknologisesti kuin ekologisestikaan.”

Artikkelin lähde Kaleva