Hakkuut pysyivät tavoitteissa

Taivalkosken suojelukahakat eivät sotkeneet kokonaan talvikorjuuta

Aimo Kajava

TAIVALKOSKI Pitkin talvea jatkuneet suojelukahakat eivät pilanneet Metsähallituksen talvikauden hakkuusuunnitteita, vaikka aktivistien häirinnän vuoksi metsäkoneita jouduttiin siirtelemään useasti rauhallisempiin työkohteisiin.

Taivalkosken tiimiesimies Kari Louhisalmi kertoo, että korjuutavoite, 60 000 kuutiota, saatiin hakattua talvikuukausien aikana.

”Asiakkaat ovat saaneet tilaamaansa määrän puuta. Hakkuut saatiin tehtyä kohtuullisesti sen vuoksi, että meillä on ollut varakohteita riittävästi, jonne koneet voitiin siirtää”, Louhisalmi sanoi.

Talvileimikoiden puut on korjattu Taivalkosken, Pudasjärven ja Kuusamon alueilta, jotka kuuluvat Taivalkosken tiimille. Valtaosa, kaksikolmasosaa, puusta korjattiin suojeluriitojen näyttämöksi nousseista taivalkoskelaisista metsistä.

Louhisalmen mukaan hakkuiden häirintä teetti kovasti töitä, mutta niiden tuomia taloudellisia menetyksiä ei ole kuitenkaan laskettu.

Suojeluriitoja riittää vuosiksi

Louhisalmi kuvaa viimeistä vuotta ”aika erikoiseksi”. Hän epäilee kuitenkin, että linnarauha ei ole laskeutunut vieläkään koillismaalaisiin metsiin, vaikka suojelijat eivät ole peränneet tulevista hakkuista tietoja helmikuun jälkeen.

Jatkuvista kiistoista huolimatta Metsähallitus ei ole piilotellut hakkuitaan, vaan leimikotkin on esitelty avoimesti ennakkoon myös luontojärjestöille.

Parhaillaan suunnitellaan kesäleimikoiden korjuuta, joissa juhannukseen saakka keskitytään nuorten metsien harvennukseen.

”Toivotaan, että ainakin lomiin saakka saadaan olla rauhassa”, Louhisalmi sanoi.

Vanhojen metsien suojeluohjelmasta karsituista A-alueista riittää kiistelemistä, sillä suojelijoiden mielestä nekin pitäisi rauhoittaa kokonaan.

”Koillismaalla A-alueiden määrä on niin suuri, että nykyisellä vauhdilla kuluu useita vuosia, ennen kuin ne suunnitelmien mukaan saadaan käsiteltyä”, Louhisalmi kertoi.

Puolet A-alueista ulkona hakkuista

Taivalkosken tiimin alueella on A-alueita kaikkiaan 12 000 hehtaaria. Luvussa on mukana myös Kylmäluoma. Matkailualue vähennettynä metsätalouskäyttöön jää 8 000 hehtaaria.

Näiden hakkuissa arvokkaat luontokohteet on säästetty alue-ekologisella suunnittelulla.

”Noin puolet A-alueista jätetään hakkuiden ulkopuolelle luontoarvojen vuoksi”, Louhisalmi kertoi.

Taivalkoskella suurin osa A-alueista sijaitsee kunnan eteläosassa, Kurtin ja Metsäkylän alueilla, jossa myös tämän talven kiistat on käyty. Pelkästään Metsäkylän A-alueen koko on yli 1 000 hehtaaria.

Vanhoja metsiä pitää hakata vuosikymmen

Louhisalmi korostaa, että päätehakkuista vain osa tehdään A-alueilla. Koillismaalla valtion metsien rakenne on kuitenkin sellainen, että seuraavan kymmenen vuoden aikana suurin osa puusta hakataan uudistusikäisistä metsistä.

Koillismaan metsistä valtaosa on hakattu 1950-1960-luvuilla. Taivalkoskella, Kuusamossa ja Pudasjärvellä olevista 150 000 hehtaarin alueista päätehakkuisiin kasvaneita vanhoja metsiä on vain 20 000 hehtaaria. Metsähallituksen paikkatietojen mukaan lukuun sisältyy käsittelemättömiä A-alueita 6 000-7 000 hehtaaria.

”Meillä on uudistusikäisiä metsiä 15 000 hehtaaria, jotka voimme hakata luonto- ja muut arvot huomioiden. A-alueita tähän sisältyy 3 000-4 000 hehtaaria”, Louhisalmi laskee.

Sitaatti:

”Kaikkein suurin työ koko hässäkässä oli tiedottaminen ja mediapelin hallinta. Se hyvä puoli tässä on ollut, että molempien osapuolien näkemykset ovat tulleet esille”.

Metsähallituksen tiimiesimies Kari Louhisalmi.

Artikkelin lähde Kaleva