Pyhäjoelle luvassa susilauma

Pentuja odottava pantasusi Milla kumppaneineen huolettaa varsinkin koiraharrastajia

Anne Helaakoski

RAAHE Viime marraskuussa ensimmäisen kerran havaittu pantasusi Milla on asettunut kumppaneineen asumaan Pyhäjoen ja Vihannin välimaastoon, ja pentujakin on luvassa. Susipariskunta on herättänyt suurta mielenkiintoa alueen ihmisten, varsinkin metsästäjien parissa ja asiasta Raahessa järjestetty tiedotustilaisuus keräsikin salin täyteen asiasta kiinnostuneita.

Suomen susikanta on tällä hetkellä 110-120 yksilöä. Pohjois-Pohjanmaalla susia on puolenkymmentä, kertoo suurpetotutkija Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta (RKTL). Varmoja havaintoja Pyhäjoen susien lisäksi on kaksi, toinen Siikajokilaaksosta ja toinen Kärsämäki-Haapavesi -alueelta.

Milla-sudeksi tutkan avulla tunnistettu naarassusi on vaeltanut Pyhäjoen alueelle Sotkamosta noin 220 kilometrin matkan. Milla-suden kumppanista ei ole mitään tietoja, sillä kummastakaan sudesta ei ole näköhavaintoja.

Sitä, miksi sudet ovat päätyneet länsirannikolle, ei Kojola osaa arvioida.

”Nuoret sudet lähtevät 1-2 vuotiaina pois syntymälaumastaan. 200 kilometriä on keskimääräinen vaellusmatka.”

Kojolan mukaan susipariskunta on ottanut itselleen reviirin, joten se on asettunut alueelle pysyvästi. Reviirin koko vaihtelee 500-700 neliökilometriin. Pentuja susiemo voi saada enimmillään jopa kahdeksan, mutta koska kyseessä on kaksivuotiaan Milla-suden ensimmäinen pentue, pentujen määrä lienee vähäisempi.

Koirien turvallisuus huolettaa

Raahen ja ympäristökuntien metsästäjiä ja muita metsissä liikkujia huolettaa, miten susien ilmestymiseen alueelle tulisi varautua. Varsinkin koiraharrastajat pelkäävät metsästyskoiriensa puolesta.

Paikallisilla metsästäjillä on aina halutessaan mahdollisuus saada petotutkijoilta tietoa siitä, onko riskiä, että sudet käyvät koirien kimppuun, muistuttaa Kojola. Systeemi on toiminut hyvin, mutta sataprosenttista varmuutta asiasta ei voida taata, sillä RKTL:lla on tietoa ainoastaan pantasusista.

”Vaikka susien ruokavalio koostuu 90 prosenttisesti hirvistä, sudet ovat käyneet koirien kimppuun sekä pihalla että metsässä. Yleensä pihalla koiria ahdistelevat ovat yksinäisiä susia, kun taas metsässä on kyseessä reviiriään puolustava susilauma.”

Tähän mennessä Pyhäjoen susien jäljiltä on löytynyt yhdeksän hirvenraatoa. Koiria sudet eivät ole hätyyttäneet.

Kojola kertoo hyvin ymmärtävänsä alueen ihmisten huolestuneisuuden susien takia, sillä tilanne on uusi. Sudet ovat kuitenkin niin arkoja eläimiä, ettei hän usko kenenkään niitä marjametsällä näkevän.

Ainakin osa tiedotustilaisuuden läsnäolijoista oli valmis passittamaan Pyhäjoen sudet Brysseliin, jossa EU-alueen susikantaa halutaan lisätä. Näillä näkymin sudet kuitenkin pysyvät ja lisääntyvät reviirillään, sillä sekä EU-direktiivit että kotimaiset säännökset suhtautuvat susien metsästykseen tiukasti. Ilman painavia perusteita, kuten esimerkiksi koirien tappamisia, susiparia ei voida alueelta häätää, toteaa Kojola.

Uusi tulokas. Länsirannikolla ei ole ollut asumaan asettuneita susia miesmuistiin. Uusiin tulokkaisiin suhtaudutaan alueella ristiriitaisin tuntein.

Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva